Tältä sivulta löydät tutkimuksia, väitöskirjoja, opinnäytetöitä sekä graduja, jotka liittyvät raskausajan tai synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai vauva-ajan psykooseihin. Jos etsit aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita ja muita medioissa julkaistuja juttuja, ne löytyvät erilliseltä sivulta: Aiheesta mediassa.

Tutkimukset ja väitöskirjat

Silvan, E., ym. 2025: Fear of childbirth and psychiatric disorders decrease the likelihood of subsequent births: a retrospective register-based cohort study. Tutkimuksessa selvitettiin synnytyspelon, psykiatristen häiriöiden ja ensimmäisen synnytystavan vaikutusta toisen synnytyksen todennäköisyyteen ensisynnyttäjillä. Tutkimuksen tuloksissa näkyi mm. se, että synnytyspelko ja psykiatriset häiriöt liittyvät alhaiseen syntyvyyteen ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Lue lisää tutkimuksesta täältä (englanniksi).

Metsä-Simola, N. ym. 2024: Grandparental support and maternal depression: do grandparental characteristics matter more for separating mothers? Tutkimuksessa selvitettiin pienten lasten äitien masennuslääkkeiden käytön ja isovanhemmilta saadun tuen yhteyttä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että isovanhempien tuki voi suojella äitejä masennukselta. Tuloksissa oli eroja sen mukaan kumman vanhemman puolelta isovanhemmat olivat, isovanhempien ominaisuuksien ja asuinpaikan etäisyyden mukaan sekä sen mukaan, olivatko lapsen vanhemmat yhdessä vai eronneita. Lue lisää tutkimuksen tuloksista täältä (englanniksi).

Lähdepuro, A. 2024: Fostering the development of mental health: risk and promotive factors. Väitöskirja. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteina oli tarkastella äidin raskauden aikaisen ja lapsen syntymän jälkeisen hyvinvoinnin ja saadun tuen yhteyttä lapsen mielenterveyteen. Tulokset osoittivat, että äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana voi vähentää lapsen mielenterveysongelmien riskiä ja edistää kognitiivista kehitystä. Tutkimus korostaa varhaisten tukitoimien, kuten lapsiperheille suunnattujen palveluiden, merkitystä mielenterveyden edistämisessä. Äitien hyvinvointia voidaan tukea mm. vahvistamalla heidän pystyvyyden tunnettaan, itsemyötätuntoaan ja fyysistä terveyttään, mikä heijastuu myönteisesti myös lapsen kehitykseen. Lue väitöskirja täältä (englanniksi).

Pietikäinen, J. T. ym. 2021: Estimating the cumulative risk of postnatal depressive symptoms: the role of insomnia symptoms across pregnany. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten unettomuusoireiden ja muiden riskitekijöiden kasautuvien vaikutusten yhteyttä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastumisessa. Lue tutkimusartikkeli täältä (englanniksi).

Pietikäinen, J. T. 2020: Sleeping problems during pregnancy, parental perinatal depressive symptoms and children’s emotional problems – Findings from the child-sleep and Finnbrain birth cohorts. Väitöskirja. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteina oli selvittää kuinka riskitekijät, raskausaikainen unettomuus mukaan luettuna, liittyvät synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin, miten kyseisten riskitekijöiden kasaantuminen lisää synnytyksenjälkeisten masennusoireiden riskiä, äitien ja isien masennusoireiden pitkittäistä kulkua loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen asti, sekä kuinka vanhempien pitkäkestoiset masennusoireet liittyvät 2- ja 5-vuotiaiden lasten tunne-elämän ongelmiin. Lue väitöskirja täältä (englanniksi).

Kuopion syntymäkohorttitutkimus. Alkanut 2012, jatkuu yhä. Tutkimushankkeessa selvitetään raskaudenajan altisteiden ja perimän vaikutuksia sekä syntyvän lapsen että äidin terveyteen noin 10 000 äiti-lapsi parissa. Siinä tutkitaan myös mm. yhteyttä raskausdiabeteksen ja raskauden jälkeiseen masennusoireilun välillä. Tutkimushankkeen toteuttavat KYS:n synnytys- ja lastentautien klinikka, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lue tutkimuksesta ja siinä tuotetuista tuloksista lisää täältä.

Muut artikkelit tieteellisissä julkaisuissa

Suomeen tarvitaan perinataalipsykiatriaa : Maailmalla on perustettu perinataalipsykiatrisia poliklinikoita ja psykiatrisia äiti-vauvasairaalaosastoja. Pietikäinen, J.,  Taka-Eilola , T. & Paunio , T. 2019. Duodecim-lehden pääkirjoituksessa nostetaan esiin, että perinataaliajan psykiatristen sairauksien osaamiseen ja hoitoon tarvitaan Suomessa enemmän panostusta. Lue artikkeli täältä.

Pro gradu -tutkielmat

Hansson, Pia 2024: Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen lastenneuvolassa – Terveydenhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä. Itä-Suomen yliopisto. Tutkielmassa selvitetään synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen vaikuttavia tekijöitä, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n koulutuksen vaikutuksia terveydenhoitajien kokemuksiin oireiden tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta sekä terveydenhoitajien arvioita ja toiveita koulutukseen liittyen. Lue gradu täältä.

Mustonen, Päivi 2022: ”En jaksa olla hyvä äiti” – Äitien kokemuksia uupumuksesta ja äitiydestä. Itä-Suomen yliopisto. Tutkielmassa tarkastellaan äitien kokemaa uupumusta, uupumukseen ja äitiyteen liittyviä piirteitä ja uupumuspolkuja äitien kertomuksissa. Lue gradu täältä.

Soininen, Sini 2017: Äidin raskauden aikaisen masennuksen vaikutus kokemukseen äitiydestä. Itä-Suomen yliopisto. Tutkielmassa tarkastellaan raskauden aikaisen masennuksen vaikutuksia kokemukseen äitiydestä. Aineisto koostuu viiden äidin haastatteluista ja kahden äidin kirjoittamasta kertomuksesta. Lue gradu täältä.

Opinnäytetyöt

Kangasaho, Riikka; Lassila, Katri 2024: Maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeinen masennus. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto, Seinäjoen avoin yliopisto. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeisen masennuksen kokemuksia ja hoitoon hakeutumista, tarkoituksena maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeisen masennuksen parempi tunnistaminen terveydenhuollossa. Lue kandidaatin tutkielma täältä.

Ali, Raho; Ikonen, Henna 2022: Synnytyksen jälkeinen masennus maahanmuuttajataustaisella naisella – kirjallisuuskatsaus. Laurea-ammattikorkeakoulu. Tutkielmassa kuvataan synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä ja sitä, miten synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee maahanmuuttajataustaisilla naisilla. Tutkielman tuottama tieto on tarkoitettu raskaana oleville ja synnyttäneille naisille sekä terveydenhoitoalan ammattihenkilöille. Lue opinnäytetyö täältä.

Oksanen, Sanni 2021: Vertaistukityön voima, Tutkimus vertaistukityötä tekevien äitien voimavaroista ja jaksamisesta. HAMK. Tutkielman tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, miten vertaistukityö Äimä ry:ssä voi kuormittaa, miten vertaistukijaa voi tukea ja miten yhteiskunta suhtautuu vertaistukityöhön. Tutkielman tuloksissa käsitellään myös vertaistukityön vaikuttavuutta sekä esteitä avun piiriin hakeutumiselle. Lue opinnäytetyö täältä.

Paavola, Jenna; Toivari, Jutta 2021: Lapsivuodepsykoosi: Tietopaketti Perhe- ja Synnytysvalmennukseen – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Savonia ammattikorkeakoulu. Tutkielmassa käsitellään lapsivuodepsykoosia ja se on tarkoitettu perhe- ja synnytysvalmennuksen materiaaliksi lisäämään perheiden tietoutta aiheesta. Tutkielmassa käsitellään mm. riskitekijöitä sairastumiselle ja äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutussuhdetta. Lue opinnäytetyö täältä.

Laitinen, Minttu 2020: Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijät. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Savonia ammattikorkeakoulu. Tutkielma kuvailee synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä ja niiden huomioimista opinnäytetyön toimeksiantaneen yhdistyksen toiminnassa. Lue opinnäytetyö täältä.

Mannila, Anni; Turunen, Kaisu; Moilanen, Leea 2019: Lapsivuodepsykoosi: Opas tunnistamiseen henkilökunnalle. Tutkielmassa kartoitetaan yhden yliopistollisen sairaalan naistenosaston henkilökunnan olemassa olevaa osaamista lapsivuodepyskoosin tunnistamisessa sekä lisätään tietoutta sen tunnistamisesta ja potilaiden kohtaamisesta. Lue opinnäytetyö täältä.

Juutinen, Mia 2018: Äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutukset varhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen kehitykseen – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tutkielmassa kuvataan äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutuksia varhaiseen vuorovaikutukseen sekä lapsen psyykkiseen kehitykseen. Lue opinnäytetyö täältä.

Svanberg-Karhu, Marja-Leena 2018: Äitien selviytymiskeinot lapsivuodepsykoosin
kohdatessa – Opas äideille lapsivuodepsykoosista selviytymisestä. Lapin AMK. Tutkielmassa tarkastellaan lapsivuodepsykoosin kokeneiden äitien tuntemuksia, selviytymiskeinoja ja toiveita terveydenhuoltohenkilökunnalle sekä vertaistoimijoille Äimä ry:ssä. Tutkielman toimeksiantaja oli Äimä ry. Tutkielman tuottama tieto on tarkoittetu oppaaksi sairastuneille äideille. Myös sairastuneen läheiset voivat saada siitä apua. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää Äimä ry:n toiminnassa ja terveydenhuoltohenkilökunnan työssä äitien kanssa. Lue opinnäyteyö täältä.

Eskelinen, Julia; Lehtinen, Pauliina 2016: Äidin synnytyksen jälkeinen masennus – tunnistaminen ja hoito. Turun ammattikorkeakoulu. Tutkielma kartoittaa äitien synnytyksen jälkeistä masennusta sekä sen hoitoa ja tunnistamista tarkoituksena helpottaa terevydenhoitajan työtä äitien kohtaamisessa. Lue opinnäytetyö täältä.

Ryynänen, Emmi 2015: Synnytyksen jälkeinen masennus ja sen tunnistaminen neuvolassa – haastattelu terveydenhoitajille. Savonia ammattikorkeakoulu. Tutkielma kuvaa synnytyksen jälkeistä masennusta ja sen tunnistamista neuvolassa sekä terveydenhoitajien omaa käsitystä ammattitaitonsa riittävyydestä synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa. Lue opinnäytetyö täältä.