Lapsivuodepsykoosin (äitiyspsykoosi, synnytyksen jälkeinen psykoosi) syyt ovat osin hämärän peitossa

Periaatteessa kuka tahansa synnyttäjä voi sairastua lapsivuodepsykoosiin tai vauva-ajan psykoosiin. Suurin riski on niillä äideillä, jotka sairastavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai joilla on ollut aiemminkin lapsivuodepsykoosi. Näiden ryhmien sairastumisriski on 50 prosenttia. Myös ne äidit ovat riskiryhmässä, joiden suvussa on kaksisuuntaistamielialahäiriötä tai psykoosialttiutta.

Lapsivuodepsykoosit ovat taustaltaan erilaisia. Raskauden loppumiseen liittyvillä voimakkailla muutoksilla hormonaalisessa tasapainossa arvellaan olevan tärkeä osa ainakin osassa lapsivuodepsykooseista.

Ensisynnyttäjyys, keisarinleikkaus ja aiemmin koettu psyykkinen sairaus lisäävät riskiä sairastu asynnytyksen jälkeiseen psykoosiin. Tilanteeseen voivat vaikuttaa huonontavasti esimerkiksi parisuhdeongelmat ja vanhemmaksi tulemisen hankaluudet. Äidit itse ovat kuvanneet synnytyksen jälkeisen psykoosin syiksi tai osatekijöiksi esimerkiksi suuret elämänmuutokset, unettomuuden sekä vaikean tai kivuliaan synnytyksen. Syitä tai osatekijöitä voivat olla myös lapsen sairaus, epärealistiset tavoitteet äitiydelle sekä läheisen kuolema.

Joskus lapsivuodepsykoosi liittyy ruumiilliseen sairauteen, kuten raskausmyrkytykseen tai infektioon. Usein sairastumisen syitä ei pystytä selvittämään. Oireisto lapsivuodepsykoosissa on kuitenkin hyvin samanlainen sairauden syistä riippumatta.

Lapsivuodepsykoosin oireet

– äiti on sekava ja harhainen

Vaikein synnytyksen jälkeinen oireyhtymä on lapsivuodepsykoosi. Synnytyksen jälkeiseen psykoosiin sairastuu arviolta 0,1 – 0,2 prosenttia synnyttäjistä. Äitiyspsykoosi alkaa yleensä noin kahden viikon sisällä synnytyksestä.

Psykoosin oireet ovat selkeämmät kuin masennuksen. Ensioireita voivat olla väsymys,uupumus, unettomuus, levottomuus ja itkuisuus sekä tunne-elämän epävakaus. Äiti voi myös menettää toimintakykynsä.

Myöhemmin äiti saattaa olla maanisen yliaktiivinen tai täysin passiivinen. Lapsivuodepsykoosiin sairastunut on sekava ja harhainen. Todellisuudentaju häiriintyy. Ajatukset ja puhe voivat ilmetä tulvana. Äiti voi olla hyvin ärtynyt. Vauvan hyvinvointi voi olla äidille pakkomielteisen tärkeää. Itsetuhoajatuksia voi ilmetä.

Lapsivuodepsykoosi on vakava sairaus, josta parantuakseen tarvitsee aina ammattiapua.

Psykoosiin sairastunut on toimitettava pikaisesti sairaalahoitoon. Hoito tapahtuu yleensä sairaalassa, joskus myös avohoidossa. Hoidossa käytetään psykoosilääkkeitä ja mielialantasaajia. Monesti psykoosia seuraa masennusvaihe, jota voidaan hoitaa eri keinoin.  Psykoosin jälkeen kaikille ei kuitenkaan tule depressiota.

Lapsivuodepsykoosin paranemisennuste on hyvä ja toipuminen tapahtuu monesti nopeasti.

Jatkohoito sairaalajakson jälkeen on tärkeää. Äiti voi tarvita esimerkiksi psykologikäyntejä, perhetyön tukea jne. Äidin ja vauvan vuorovaikutus voi hyötyä ammattilaisavusta. Myös kokemuksen läpikäyminen ja jäsentäminen on tärkeää. Psykoosista voi muuten jäädä ahdistava tai pelottava muisto. Esimerkiksi Äimä ry:stä saatava tuki voi olla hyvin tärkeää.

Lapsivuodepsykoosin hoito

Lapsivuodepsykoosi on raju sairaus, mutta siitä toipuminen voi olla hyvinkin nopeaa. Lapsivuodepsykoosia sairastava äiti on vietävä viipymättä sairaalaan, jossa hänelle suunnitellaan sopiva lääkitys. Valtaosa äideistä toipuu synnytyksen jälkeisestä psykoosista hyvin ja kykenee toimimaan aivan normaalisti äitinä.

Psykoosivaiheen kestoaika vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Yleensä psykoosioireet helpottavat pian lääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta sekava olo voi jatkua sen jälkeenkin. Lapsivuodepsykoosista toipuminen on aina yksilöllistä.

Äitiyspsykoosia seuraa hyvin yleisesti masennuskausi, ja osalle sairastuneista se saattaa olla hyvinkin vaikea ja syvä. Yleensä myös sairastumisen käsitteleminen vie oman aikansa. Keskusteluavusta ja terapiasta on usein apua toipumisessa.

Perusterveydenhuollossa lapsivuodepsykoosia tunnetaan huonosti. Kätilöiden ja terveydenhoitajien tiedot sairaudesta ovat monesti heikot. Esimerkiksi lapsivuodepsykoosia ja synnytyksen jälkeistä masennusta ei välttämättä osata erottaa toisistaan.

Synnytyksen jälkeinen psykoosi on kriisi koko perheelle ja koskettaa rajuudessaan vahvasti myös sairastuneen muutakin lähipiiriä. Perhe tarvitsee yleensä erityistä tukea vielä akuutin kriisin väistyttyäkin. Esimerkiksi perhetyön ammattilaiset voivat olla tukemassa perhettä.

Lapsivuodepsykoosiin sairastuneen äidin odottaessa uudelleen lasta on äidin tehostettu terveydentilan seuranta tarpeen, jotta voitaisiin pienentää uudelleen sairastumisen riskiä. Hoidolla ja seurannalla ei kuitenkaan voida estää kaikissa tapauksissa sairauden uusimista.

Äimän tarjoama tuki

Äimä on tarjonnut jo kymmenen vuoden ajan tukea lapsivuodepsykoosin kokeneille perheille.

Oma valtakunnallinen ryhmä

Lapsivuodepsykoosi- eli äpsyryhmä on valtakunnallinen. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa Vantaalla. Lisää ryhmän kokoontumisesta löydät täältä.

Valtakunnalliset tapahtumat

Äimä ry järjetää vuosittain äpsyille omia tapahtumia, sekä äideille että koko perheelle. Tapahtumista lisää täältä.

Opas lapsivuodepsykoosista

Marja-Leena Svanberg-Karhun YAMK-opintoihin liittyvä opinnäytetyö lapsivuodepsykoosista. Opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla lapsivuodepsykoosin sairastaneiden äitien kokemuksia sairastumisestaan ja selviytymisestään sekä tehdä opas selviytymiskeinoista. Oppaan tavoitteena on toimia tukena sairastuneille äideille sekä tuoda tietoa lapsivuodepsykoosista myös muille sitä tarvitseville tahoille.

Tilaa opas ilmaiseksi tilauslomakkeemme kautta.