Vaikein synnytyksen jälkeinen oireyhtymä on lapsivuodepsykoosi. Siihen sairastuu arviolta 0,1 – 0,2 % synnyttäjistä. Sairaudesta parantuakseen tarvitsee aina ammattiapua. Hoidon avulla paranemisennuste on hyvä ja sairaudesta paranee täysin.

Lapsivuodepsykoosia on kutsuttu myös äitiyspsykoosiksi ja synnytyksen jälkeiseksi psykoosiksi. Siitä voidaan myös puhua vauva-ajan psykoosina.

Lapsivuodepsykoosin syyt ovat osin hämärän peitossa

Periaatteessa kuka tahansa synnyttäjä voi sairastua lapsivuodepsykoosiin. Suurin riski on niillä äideillä, jotka sairastavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai joilla on ollut aiemminkin lapsivuodepsykoosi. Näiden ryhmien sairastumisriski on 50 prosenttia. Myös ne äidit ovat riskiryhmässä, joiden suvussa on kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai psykoosialttiutta.

Lapsivuodepsykoosin syyt ovat sairastuneilla erilaisia. Raskauden loppumiseen liittyvillä voimakkailla hormonaalisen tasapainon muutoksilla arvellaan olevan tärkeä osa ainakin osassa lapsivuodepsykooseista.

Ensisynnyttäjyys, keisarinleikkaus ja aiemmin koettu psyykkinen sairaus lisäävät riskiä sairastua vauva-ajan psykoosiin. Tilanteeseen voivat vaikuttaa huonontavasti esimerkiksi parisuhdeongelmat ja vanhemmaksi tulemisen hankaluudet. Äidit itse ovat kuvanneet synnytyksen jälkeisen psykoosin syiksi tai osatekijöiksi esimerkiksi suuret elämänmuutokset, unettomuuden sekä vaikean tai kivuliaan synnytyksen. Syitä tai osatekijöitä voivat olla myös lapsen sairaus, epärealistiset tavoitteet äitiydelle sekä läheisen kuolema.

Joskus lapsivuodepsykoosi liittyy ruumiilliseen sairauteen, kuten raskausmyrkytykseen tai infektioon. Usein sairastumisen syitä ei pystytä selvittämään. Oireisto lapsivuodepsykoosissa on kuitenkin hyvin samanlainen sairauden syistä riippumatta.

Perusterveydenhuollossa lapsivuodepsykoosi tunnetaan edelleen huonosti. Kätilöiden ja terveydenhoitajien tiedot sairaudesta ovat monesti heikot. Esimerkiksi lapsivuodepsykoosia ja synnytyksen jälkeistä masennusta ei välttämättä osata erottaa toisistaan.

Lapsivuodepsykoosin oireet: äiti on sekava ja harhainen

Vauva-ajan psykoosi alkaa yleensä noin kahden viikon sisällä synnytyksestä.

Psykoosin oireet ovat selkeämmät kuin masennuksen. Ensioireita voivat olla väsymys, uupumus, unettomuus, levottomuus ja itkuisuus sekä tunne-elämän epävakaus. Äiti voi myös menettää toimintakykynsä. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti masennuksen kaltaisista oireista vakavammaksi.

Lapsivuodepsykoosiin sairastunut äiti saattaa muuttua maanisen yliaktiiviseksi tai täysin passiiviseksi. Hän on sekava ja harhainen ja hänen todellisuudentajunsa häiriintyy. Ajatukset ja puhe voivat ilmetä tulvana. Äiti voi olla hyvin ärtynyt. Vauvan hyvinvointi voi olla hänelle pakkomielteisen tärkeää. Itsetuhoajatuksia voi ilmetä. Äiti ei useinkaan itse tunnista muutoksia todellisuudentajussaan. Läheiset ovat tärkeässä asemassa huomaamaan nämä muutokset.

Lapsivuodepsykoosin hoito tapahtuu sairaalassa

Lapsivuodepsykoosi on raju sairaus, mutta siitä toipuminen voi olla hyvinkin nopeaa. Lapsivuodepsykoosia sairastava äiti on vietävä viipymättä sairaalaan. Sairastunut ei useinkaan itse tunnista olevansa psykoosissa. Monesti vauva-ajan psykoosiin sairastuneen äidin voinnista huolestuukin läheinen ihminen, joka huomaa muutoksen äidin käyttäytymisessä. Läheiset ovatkin tärkeässä roolissa psykoosiin sairastuneen hoitoon toimittamisessa.

Psykoosin hoito tapahtuu yleensä sairaalassa, joskus myös avohoidossa. Hoidossa käytetään psykoosilääkkeitä ja mielialantasaajia. Valtaosa äideistä toipuu synnytyksen jälkeisestä psykoosista hyvin ja kykenee toivuttuaan toimimaan aivan normaalisti äitinä.

Psykoosivaiheen kestoaika vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Yleensä psykoosioireet helpottavat pian lääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta sekava olo voi jatkua sen jälkeenkin. Lapsivuodepsykoosista toipuminen on aina yksilöllistä.

Toipumiseen tarvitsee tukea myös akuuttivaiheen jälkeen

Psykoosia seuraa hyvin yleisesti masennuskausi, ja osalle sairastuneista se saattaa olla hyvinkin vaikea ja syvä. Masennus ei kuitenkaan tule kaikille. Yleensä myös psykoosiin sairastumisen käsitteleminen vie oman aikansa. Keskusteluavusta ja terapiasta on usein apua toipumisessa.

Jatkohoito sairaalajakson jälkeen on tärkeää. Äiti voi tarvita esimerkiksi psykologikäyntejä, perhetyön tukea jne. Ammattilaisavusta voi myös olla hyötyä äidin ja vauvan vuorovaikutuksen parantamisessa. Lisäksi psykoosikokemuksen läpikäyminen ja jäsentäminen on tärkeää. Psykoosista voi muuten jäädä ahdistava tai pelottava muisto. Esimerkiksi Äimä ry:stä saatava vertaisten antama tuki voi olla hyvin tärkeää kokemuksen läpikäymisessä.

Synnytyksen jälkeinen psykoosi on kriisi koko perheelle ja koskettaa rajuudessaan vahvasti myös sairastuneen muutakin lähipiiriä. Perhe tarvitsee yleensä erityistä tukea vielä akuutin kriisin väistyttyäkin. Esimerkiksi perhetyön ammattilaiset voivat olla tukemassa perhettä.

Lapsivuodepsykoosiin sairastuneen äidin odottaessa uudelleen lasta äidin tehostettu terveydentilan seuranta on tarpeen, jotta uudelleen sairastumisen riskiä voitaisiin pienentää. Hoidolla ja seurannalla ei kuitenkaan voida estää sairauden uusimista kaikissa tapauksissa.

Äimän tarjoama vertaistuki vauva-ajan psykoosin kokeneille

Äimä on tarjonnut vertaistukea lapsivuodepsykoosin kokeneille perheille jo yli kymmenen vuoden ajan. Toimintamme keskittyy tukemaan perheitä psykoosin akuutin vaiheen jälkeen, kun tilanteesta on alettu toipua. Vertaistuki voi auttaa käsittelemään kokemusta ja vahvistaa arjessa jaksamista.

Vauva-ajan psykoosin kokeneiden vertaistukiryhmät

Äimällä on Vauva-ajan psykoosin kokeneiden vertaistukiryhmä eli äpsyryhmä. Ryhmä on valtakunnallinen, vaikka ryhmä kokoontuukin Helsingissä. Lisää tietoa ryhmän kokoontumisesta löydät täältä.

Lisäksi Äimällä on valtakunnallinen Bipsy-ryhmä, joka on tarkoitettu lapsivuodepyskoosin kokeneille kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville äideille. Ryhmä tapaa etänä. Lisää tietoa ryhmän tapaamisista täältä.

Tapahtumat vauva-ajan psykoosin kokeneille

Äimä ry järjestää vuosittain omia tapahtumia äpsyille. Lisää tietoa tapahtumista saat Vauva-ajan psykoosin kokeneiden vertaistukiryhmästä. Ryhmän yhteystiedot löydät täältä.