Raskausajan masennus

Raskauden aikaisen masennuksen syitä:

Raskauden aikainen masennus voi liittyä äidin muuttuvaan hormonitoimintaan. Kaikkien raskaana olevien naisten hormonitoiminta muuttuu. Kaikki eivät kuitenkaan sairastu. Taustalla saattaa olla ristiriitaisia ajatuksia äidiksi tulemisesta, vaikeuksia sovittaa ura äitiyden kanssa tai muita elämän ratkaisemattomia vaikeuksia. Masennukseen vaikuttava tekijä voi olla myös pelko tulevasta synnytyksestä.

Raskauden aikaisesta masennuksesta kärsii noin 7–20% odottajista. Prosenttiluku vaihtelee näin paljon eri tutkimuksissa. Käytännön työssä on todettu, että luku voi olla isompi kuin tutkimusten esittämät alimmat prosenttilukemat.

Ilmiön taustalla on usein esiintynyt jo aiempaa masennusta, mutta ei aina. Riskitekijöitä ovat muun muassa äidin nuori ikä, yksinhuoltajuus, suunnittelematon raskaus, päihdeongelmat sekä turvaverkoston puuttuminen. Riskiä voivat lisätä myös traumat ja parisuhdeongelmat.

Raskausajan masennusta saattaa seurata synnytyksen jälkeinen masennus.

Raskausajan masennuksen oireet

Raskausajan masennuksen oireita voivat olla muun muassa:

  • Väsymys
  • Unihäiriöt. Odottava äiti ei saa unta, herää aikaisin aamuyöstä tai nukkuu koko ajan.
  • Elämänilon katoaminen
  • Epävarmuus tulevasta äitiydestä
  • Huonommuuden kokemukset
  • Alakuloisuus tai mielialan selkeä lasku
  • Pelot liittyen synnytykseen ja tulevan vauvan hoitamiseen
  • Ruokahalun muutokset
  • Ongelmat seksuaalisuuden alueella.
  • Toivottomuus

Raskausajan masennuksen hoito

Hae apua riittävän ajoissa!

Raskausajan masennusta hoidetaan pääasiassa pehmein hoitokeinoin eli keskusteluavulla. Sitä voi antaa esimerkiksi psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykoterapeutti. Jos äidin (ja sitä myöten myös kohdussa kasvavan vauvan) tilanne on huono, voidaan turvautua myös lääkkeisiin. Lääkkeen määrääjän tulisi olla psykiatri ja lääkehoitoa pitää punnita tarkkaan.

Apua raskausajan masennukseen kannattaa lähteä hakemaan herkästi. Pahimmillaan masennukseen sairastunut äiti voi vahingoittaa itseään ja vauvaansa. Ei ole heikkoutta vaan vahvuutta hakea apua.

Kysy apua:

  • Omalta äitiysneuvolan terveydenhoitajalta. Ykköspaikka avun tarvitsijalle on aina oma neuvola. Sen pitää auttaa ja ottaa selvää siitä, mistä saa lisää ammattilaisapua.
  • Psykologeilta ja psykiatrisilta sairaanhoitajilta. Yksityisiltä palveluntarjoajilta, terveyskeskuksen psykologeilta tai erillisiltä depressiohoitajilta.
  • Yksityiset psykoterapeutit ovat maksullisia, mutta taitavia ammattilaisia. Voit myös selvittää, onko psykoterapeutti pätevä antamaan Kelan terapiaa, jolloin käynteihin saa tukea. Pyydä lähete psykoterapeutille psykiatrilta.
  • Hyviä psykiatreja työskentelee niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
  • Kasvatus- ja perheneuvolasta.
  • Sosiaalitoimen tai neuvolan perhetyöstä.
  • Varhaisen vuorovaikutuksen terapeutilta omalla alueella. Tämä on nykyisin myös Kela-tuettua.
  • Äimä ry:ssä on useita vertaistukiäitejä ja jäsenäitejä, jotka ovat kokeneet raskausajan masennuksen. Voit kirjoittaa ajatuksistasi keskustelupalstallamme tai ottaa yhteyttä koordinaattoriin löytääksesi sopivan vertaisäidin juttukaveriksi: marika.jarvinen@aima.fi

(Lähde: psykologi, erityistason paripsykoterapeutti Suvi Laru Väestöliitosta)

Tarvitsetko tukea?

Tarvitsetko vertaistukea, chatti-kaveria tai haluatko puhua ongelmistasi? Katso tästä eri tukimuotomme:

Tukea tarjolla