Tutkimuksia, graduja, opinnäytetöitä ja lehtiartikkeleita liittyen synnytyksen jälkeiseen masennukseen, lapsivuodepsykoosiin ja raskausajan masennukseen. Sisältöä päivitetään jatkuvasti.

Tutkimukset

Metsä-Simola, N. ym. 2024: Grandparental support and maternal depression: do grandparental characteristics matter more for separating mothers? Tutkimuksessa selvitettiin pienten lasten äitien masennuslääkkeiden käytön ja isovanhemmilta saadun tuen yhteyttä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että isovanhempien tuki voi suojella äitejä masennukselta. Tuloksissa oli eroja sen mukaan kumman vanhemman puolelta isovanhemmat olivat, isovanhempien ominaisuuksien ja asuinpaikan etäisyyden mukaan sekä sen mukaan, olivatko lapsen vanhemmat yhdessä vai eronneita. Lue tutkimuksen tuloksista täältä (englanniksi).

Pietikäinen, J. T. ym. 2021: Estimating the cumulative risk of postnatal depressive symptoms: the role of insomnia symptoms across pregnany. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten unettomuusoireiden ja muiden riskitekijöiden kasautuvien vaikutusten yhteyttä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastumisessa. Tutkimusartikkeli luettavissa täällä (englanniksi).

Pietikäinen, J. T. 2020: Sleeping problems during pregnancy, parental perinatal depressive symptoms and children’s emotional problems – Findings from the child-sleep and Finnbrain birth cohorts. Väitöskirja. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteina oli selvittää kuinka riskitekijät, raskausaikainen unettomuus mukaan luettuna, liittyvät synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin, miten kyseisten riskitekijöiden kasaantuminen lisää synnytyksenjälkeisten masennusoireiden riskiä, äitien ja isien masennusoireiden pitkittäistä kulkua loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen asti, sekä kuinka vanhempien pitkäkestoiset masennusoireet liittyvät 2- ja 5-vuotiaiden lasten tunne-elämän ongelmiin. Väitöskirja luettavissa täällä (englanniksi).

Kuopion syntymäkohorttitutkimus. Alkanut 2012, jatkuu yhä. Tutkimushankkeessa selvitetään raskaudenajan altisteiden ja perimän vaikutuksia sekä syntyvän lapsen että äidin terveyteen noin 10 000 äiti-lapsi parissa. Siinä tutkitaan myös mm. yhteyttä raskausdiabeteksen ja raskauden jälkeiseen masennusoireilun välillä. Tutkimushankkeen toteuttavat KYS:n synnytys- ja lastentautien klinikka, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lue tutkimuksesta ja siinä tuotetuista tuloksista lisää täältä.

Gradut

Hansson, Pia 2024: Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen lastenneuvolassa – Terveydenhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä. Itä-Suomen yliopisto. Tutkielmassa selvitetään synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen vaikuttavia tekijöitä, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n koulutuksen vaikutuksia terveydenhoitajien kokemuksiin oireiden tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta sekä terveydenhoitajien arvioita ja toiveita koulutukseen liittyen. Gradu on luettavissa täällä.

Mustonen, Päivi 2022: ”En jaksa olla hyvä äiti” – Äitien kokemuksia uupumuksesta ja äitiydestä. Itä-Suomen yliopisto. Tutkielmassa tarkastellaan äitien kokemaa uupumusta, uupumukseen ja äitiyteen liittyviä piirteitä ja uupumuspolkuja äitien kertomuksissa. Gradu luettavissa täällä.

Soininen, Sini 2017: Äidin raskauden aikaisen masennuksen vaikutus kokemukseen äitiydestä. Itä-Suomen yliopisto. Tutkielmassa tarkastellaan raskauden aikaisen masennuksen vaikutuksia kokemukseen äitiydestä. Aineisto koostuu viiden äidin haastatteluista ja kahden äidin kirjoittamasta kertomuksesta. Gradu luettavissa täällä.

Opinnäytetyöt

Kangasaho, Riikka; Lassila, Katri 2024: Maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeinen masennus. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto, Seinäjoen avoin yliopisto. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeisen masennuksen kokemuksia ja hoitoon hakeutumista, tarkoituksena maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeisen masennuksen parempi tunnistaminen terveydenhuollossa. Kandidaatin tutkielma luettavissa täällä.

Ali, Raho; Ikonen, Henna 2022: Synnytyksen jälkeinen masennus maahanmuuttajataustaisella naisella – kirjallisuuskatsaus. Laurea-ammattikorkeakoulu. Tutkielmassa kuvataan synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä ja sitä, miten synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee maahanmuuttajataustaisilla naisilla. Tutkielman tuottama tieto on tarkoitettu raskaana oleville ja synnyttäneille naisille sekä terveydenhoitoalan ammattihenkilöille. Opinnäytetyö luettavissa täällä.

Oksanen, Sanni 2021: Vertaistukityön voima, Tutkimus vertaistukityötä tekevien äitien voimavaroista ja jaksamisesta. HAMK. Tutkielman tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, miten vertaistukityö Äimä ry:ssä voi kuormittaa, miten vertaistukijaa voi tukea ja miten yhteiskunta suhtautuu vertaistukityöhön. Tutkielman tuloksissa käsitellään myös vertaistukityön vaikuttavuutta sekä esteitä avun piiriin hakeutumiselle. Opinnäytetyö on luettavissa täällä.

Paavola, Jenna; Toivari, Jutta 2021: Lapsivuodepsykoosi: Tietopaketti Perhe- ja Synnytysvalmennukseen – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Savonia ammattikorkeakoulu. Tutkielmassa käsitellään lapsivuodepsykoosia ja se on tarkoitettu perhe- ja synnytysvalmennuksen materiaaliksi lisäämään perheiden tietoutta aiheesta. Tutkielmassa käsitellään mm. riskitekijöitä sairastumiselle ja äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutussuhdetta. Opinnäytetyö on luettavissa täällä.

Laitinen, Minttu 2020: Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijät. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Savonia ammattikorkeakoulu. Tutkielma kuvailee synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä ja niiden huomioimista opinnäytetyön toimeksiantaneen yhdistyksen toiminnassa. Opinnäytetyön voit lukea täältä.

Mannila, Anni; Turunen, Kaisu; Moilanen, Leea 2019: Lapsivuodepsykoosi: Opas tunnistamiseen henkilökunnalle. Tutkielmassa kartoitetaan yhden yliopistollisen sairaalan naistenosaston henkilökunnan olemassa olevaa osaamista lapsivuodepyskoosin tunnistamisessa sekä lisätään tietoutta sen tunnistamisesta ja potilaiden kohtaamisesta. Opinnäytetyön voit lukea täältä.

Juutinen, Mia 2018: Äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutukset varhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen kehitykseen – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tutkielmassa kuvataan äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutuksia varhaiseen vuorovaikutukseen sekä lapsen psyykkiseen kehitykseen. Lue opinnäytetyö täältä.

Svanberg-Karhu, Marja-Leena 2018: Äitien selviytymiskeinot lapsivuodepsykoosin
kohdatessa – Opas äideille lapsivuodepsykoosista selviytymisestä. Lapin AMK. Tutkielmassa tarkastellaan lapsivuodepsykoosin kokeneiden äitien tuntemuksia, selviytymiskeinoja ja toiveita terveydenhuoltohenkilökunnalle sekä vertaistoimijoille Äimä ry:ssä. Tutkielman toimeksiantaja oli Äimä ry. Tutkielman tuottama tieto on tarkoittetu oppaaksi sairastuneille äideille. Myös sairastuneen läheiset voivat saada siitä apua. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää Äimä ry:n toiminnassa ja terveydenhuoltohenkilökunnan työssä äitien kanssa. Lue opinnäyteyö täältä.

Eskelinen, Julia; Lehtinen, Pauliina 2016: Äidin synnytyksen jälkeinen masennus – tunnistaminen ja hoito. Turun ammattikorkeakoulu. Tutkielma kartoittaa äitien synnytyksen jälkeistä masennusta sekä sen hoitoa ja tunnistamista tarkoituksena helpottaa terevydenhoitajan työtä äitien kohtaamisessa. Opinnäytetyön voit lukea täältä.

Ryynänen, Emmi 2015: Synnytyksen jälkeinen masennus ja sen tunnistaminen neuvolassa – haastattelu terveydenhoitajille. Savonia ammattikorkeakoulu. Tutkielma kuvaa synnytyksen jälkeistä masennusta ja sen tunnistamista neuvolassa sekä terveydenhoitajien omaa käsitystä ammattitaitonsa riittävyydestä synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa. Lue opinnäytetyö täältä.

Artikkelit

Yllätysraskaus heilautti nelikymppisen Piian elämän raiteiltaan. 8.10.2024 Yle.fi. Raskaaksi tulemiseen voi liittyä monenlaisia ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. Aiemmat kokemukset, esimerkiksi vakavasta raskausajan pahoinvoinnista tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, voivat tehdä tunteista hyvin raastavia. Artikkelissa Piia kertoo kokemuksistaan. Lue juttu täältä.

Äidin pahin pelko. 19.6.2024 Yle.fi. Artikkelissa käsitellään pakkoajatuksia, jotka liittyvät oman lapsen vahingoittamiseen. Artikkelissa Veera kertoo omista pakkoajatuksistaan, niiden taustasta ja siitä, miten pääsi ajatuksista eroon. Lue juttu täältä.

Vauvaa odottava Elena, 30, oksensi useasti vuorokaudessa, sitten tuli suru – Raskausajan masennuksen seulonnassa räikeitä alueellisia eroja. 28.6.2024 Apu-lehti. Artikkelissa kerrotaan kuinka vaikea raskauspahoinvointi aiheutti synkkiä ja masentavia ajatuksia odotuksen aikana. Lue artikkeli täältä.

Essee: Muutimme lähemmäs isovanhempia ja aloin miettiä, miksi heidän apunsa on niin korvaamatonta. 17.4.2024 Yle.fi . Jutussa pohditaan isovanhemmilta saadun avun ja tuen tärkeyttä pikkulapsiperheen elämässä. Juttu käsittelee myös avun pyytämisen vaikeutta ja häpeää sekä isovanhemmilta saadun avun suojaavuutta masennukselta. Lue juttu täältä.

Mian vaikea vauvavuosi alkoi jo sairaalassa, ja lopulta hän joutui soittamaan toisen kaupungin neuvolaan apua saadakseen. 05.12.2022 Kaksplus-lehti. Artikkelissa synnytysmasennukseen sairastunut Mia ja hänen puolisonsa kertovat masennuksen aiheuttamista oireista, avun saannin vaikeuksista ja masennuksen kanssa selviämisestä. Lue artikkeli täältä.

Paula Wegelius, 32, sairastui psykoosiin vauva-aikana: ”Perussyöminen ja suihkussa käyminen piti opetella uudestaan” 27.3.2022 Yle.fi. Artikkelissa kerrotaan lapsivuodepsykoosista yleisesti sekä yhden vauva-ajan psykoosin sairastaneen äidin kokemuksista. Lue juttu täältä.

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastunut äiti: ”Mietin, olenko tarpeeksi väsynyt vai kuvittelenko vain” 20.3.2019 Hyvä terveys -lehti. Äiti aallokossa -kirjan kirjoittajan Maiju Majamaan kirjoittama kokemustarina. Lue koko teksti täältä.

Suomeen tarvitaan perinataalipsykiatriaa : Maailmalla on perustettu perinataalipsykiatrisia poliklinikoita ja psykiatrisia äiti-vauvasairaalaosastoja. Pietikäinen, J.,  Taka-Eilola , T. & Paunio , T. 2019. Duodecim-lehden pääkirjoituksessa nostetaan esiin, että perinataaliajan psykiatristen sairauksien osaamiseen ja hoitoon tarvitaan Suomessa enemmän panostusta. Lue artikkeli täältä.

Synnytyksen jälkeinen masennus nakertaa äidin ja vauvan suhdetta – miten sitä voi korjata? 13.9.2018 Hyvä terveys -lehti. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta väitellyt psykologian tohtori Sari Ahlqvist-Björkroth ja varhaisen vuorovaikutuksen kouluttajapsykoterapeutti Mirja Sarkkinen kertovat, miten masennus voi vaikuttaa äidin ja vauvan vuorovaikutukseen ja miten sen vaikutuksilta voi suojautua. Lue artikkeli täältä.