Olen saanut diagnoosin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Miten tästä eteenpäin?

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, jonka kohtaa arviolta 10-20 % synnyttäneistä äideistä. Tämä tarkoittaa 6 000 – 15 000 äitiä vuodessa. Synnytyksen jälkeinen masennus puhkeaa yleensä noin viikon kuluttua synnytyksestä, mutta voi alkaa myös useita kuukausia synnytyksen jälkeen. 

Masennuksen puhkeaminen saattaa tulla äidille yllätyksenä. Masennuksen myöntämiseen liittyy usein myös paljon syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa tulevasta. Masennuksen hoidon kannalta sen myöntäminen on tärkeää, sillä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla aloitettu hoito lyhentää masennuksen kestoa ja tukee perheen sisäistä vuorovaikutusta.

Ensisijaisesti on tärkeää, että sinulla on hoitokontakti terveydenhuoltoon. Se voi olla keskusteluapua, lääkityksen aloittamista tai tarkistamista tai vaikkapa ryhmätoimintaa voimavaroihin ja jaksamiseen liittyen. Joillain paikkakunnilla voi saada kotiin apua muun muassa lastenhoitoon. Hoidon hakeminen kannattaa aloittaa omasta neuvolasta, josta voidaan ohjata muihin palveluihin yksilöllisen tarpeen mukaan. Myös julkiset ja yksityiset lääkäripalvelut ovat hyvät paikat olla yhteydessä hoidon saamiseksi.

Äimä ry tarjoaa erilaista vertaistukea synnytysmasennuksen kokeneille äideille, mm. puhelinpalvelua, vertaistukiryhmiä, nettikeskusteluja ja yksilöllisiä tukiäititapaamisia. Äimän vertaistuki on tarkoitettu täydentämään muuta hoitoa, mutta palveluitamme voi käyttää, vaikka hoitokontaktia ei vielä olisi. Katso sinulle sopivimmat vertaistuen muodot täältä.

On myös hyvä, että puhuisit mahdollisimman avoimesti tilanteestasi puolisollesi, muille läheisille ja ystävillesi. Heidän on helpompi ymmärtää ja tukea sinua, kun kerrot ajatuksistasi. On tärkeää, ettet jää yksin.

Vaimoni on sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja hänen mielialansa vaihtelee kovin. Mitä voin tehdä?

Jokainen meistä on ainutkertainen yksilö. Psyykkisissä sairauksissa on kuitenkin tiettyjä kaavamaisia ajattelu- ja käytösmalleja, joiden perusteella diagnoosikin osittain voidaan tehdä. Ärtyneisyys on yksi synnytyksen jälkeisen masennuksen oireista. Muita oireita voivat olla muun muassa väsymys, univaikeudet, ahdistus, huolestuneisuus, epävarmuus omasta äitiydestä, pakonomaiset ajatukset, ruokahalun muutokset ja ongelmat seksuaalisuuden alueella. Toipuminen masennuksesta voi olla hyvin aaltoilevaa; välillä on hyviä ja iloisia hetkiä ja hetken päästä mieli voi olla synkkä ja toivoton. Masentunut äiti saattaa olla vuorovaikutuksessa negatiivisempi puolisonsa kuin muiden ihmisten kanssa.

Jos tilanne perheen sisällä on kovin haastava vuorovaikutuksen suhteen, suosittelen hakemaan apua perheenä. Jos ja kun vaimoasi hoidetaan terveydenhuollossa, voitte sitä kautta tiedustella mahdollisuuksia päästä pari- tai perheterapeutille – muutamastakin käyntikerrasta voi jo olla apua. Asiaa voi kysyä myös perheneuvolasta tai kartoittaa yksityisen puolen tilannetta.

Synnytyksen jälkeinen masennus yleensä paranee hyvin, kun äiti saa tarvitsemansa tuen terveydenhuollosta ja vertaistuesta. Läheisten antama tuki ja välittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Muista puolisona pitää hyvää huolta myös omasta jaksamisestasi. Monesti puolison sairastaminen on riski myös omalle mielenterveydelle. Äimän sivuilta löytyy myös tietoa, mistä sairastuneen puoliso voi hakea myös itselleen apua.

Puolisoni on alakuloinen, väsynyt ja itkuinen eikä jaksa hoitaa vauvaa. Miten voin auttaa häntä?

Hienoa, että olet lähtenyt selvittämään, miten tilanteessanne kannattaisi edetä. Kumppanin tuki äidin synnytyksen jälkeisessä masennuksessa on erittäin tärkeä asia, mutta myös ammattiapua on tärkeää hakea, mikäli tilanne ei tunnu helpottavan. Voit alkuun yrittää tarjota puolisollesi mahdollisuuksia irtautua vauvasta ja rohkaista häntä tekemään mielekkäitä asioita, olivatpa ne kuinka pieniä tahansa. Nukkumisjärjestelyitä on hyvä tutkailla, sillä liian vähäinen yöuni voi pahentaa äidin oireita. Mikäli vauva on muutamaa viikkoa vanhempi ja puolisosi oireilu jatkuu baby blues -vaiheen loppumisesta huolimatta, olisi hänen hyvä kertoa voinnistaan neuvolassa ja sitä kautta tarvittaessa varata myös aikaa lääkärille. Ammattiapuun yhdistettynä vertaistuki on monesti hyvin tehokas tukimuoto. Voit tutustua Äimän tarjoamaan vertaistukeen täällä.

Muistathan myös pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi! Suosittelemme tutustumaan Äimän, Parisuhdekeskus Katajan ja Rintasyöpäyhdistyksen Kun kumppani sairastaa -verkkokurssiin.

Miten erotan, mikä on synnytyksen jälkeistä masennusta?

Raskaus ja vauvan syntymä saavat mielen myllertämään. Synnytyksen jälkeen ohimenevät alakulot ovat normaaleja. Jopa 80 prosenttia äideistä kokee niin kutsutun baby bluesin, jonka oireita voivat olla muun muassa itkuisuus, mielialan ailahtelu ja ärtyneisyys, ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireet häviävät noin kahden viikon kuluessa. Mikäli oireet jatkuvat, pahenevat tai tulevat takaisin, kyseessä saattaa olla synnytyksen jälkeinen masennus. Tällöin oireista on tärkeää kertoa neuvolakäynnin yhteydessä. Lue lisää synnytyksen jälkeisestä masennuksesta täältä.

Miten tunnistaa raskauden aikainen masennus?

Moni äiti kokee raskausaikana epävarmuutta tulevasta äitiydestä, synnytykseen ja vauvanhoitoon liittyviä pelkoja, äitiyteen ja työuran jatkamiseen liittyviä pelkoja tai ristiriitaisia tuntemuksia äidiksi tulemisesta. Nämä ovat aivan luonnollisia ja sallittuja tuntemuksia, eivätkä aina kerro masennuksesta.

Raskausaikaista masennusta on sen sijaan syytä epäillä, jos epätavallisen voimakas väsymys, alakuloisuus, toivottomuus, pelkotilat tai huonommuuden kokemukset jatkuvat yhtämittaisesti yli kaksi viikkoa. Toki kyseiset oireet voivat olla myös ohimeneviä ja niiden taustalla voi olla esimerkiksi haasteellinen elämäntilanne. Jokaisen äidin kohdalla tarkastellaan kokonaiskuvaa diagnoosia tehdessä. Diagnoosin tekee lääkäri. Neuvolasta voidaan tehdä lähete lääkärille tai äiti voi varata lääkäriajan suoraan omalta terveysasemalta. Mikäli epäilet raskauden aikaista masennusta, on kuitenkin hyvä ihan ensimmäiseksi ottaa asia esiin neuvolassa.

Pelkään, että masennusoireeni ovatkin vauva-ajan psykoosia. Miten voin olla varma siitä, ettei kyseessä ole psykoosi?

Vauva-ajan psykoosi on vakavin synnytyksen jälkeinen oireyhtymä ja siihen sairastuu noin 1-2 äitiä tuhannesta. Oireet alkavat noin kahden viikon sisällä synnytyksestä. Oireita voivat olla uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunne-elämän epävakaus. Oirekuva pahenee epäluuloisuudeksi, sekavuudeksi, hajanaisuudeksi ja usein myös pakkomielteiseksi huoleksi lapsen hyvinvoinnista. Harhaluulot ovat tällöin melko yleisiä. Harhojen keskiössä on usein vauva. Vauva-ajan psykoosi vaatii aina nopeaa hoitoa ja oireiden kanssa on tärkeää kääntyä heti ammattilaisten puoleen. Toipumisennuste on erittäin hyvä ja toipuminen on yleensä nopeaa, kun hoito saadaan aloitettua.

Vauva-ajan psykoosiin sairastunut harvoin itse pohtii, johtuvatko hänen oireensa psykoosista. Monesti äidin voinnista huolestuukin läheinen ihminen, joka huomaa muutoksen äidin käyttäytymisessä. Synnytyksen jälkeisen ahdistuksen oireena ovat usein mm. voimakkaat pelot, jotka voivat esiintyä myös psykoosin pelkona. Monesti siis vauva-ajan psykoosia pelkäävä kärsiikin nimenomaan ahdistuksesta tai masennuksesta. Mikäli huoli on kovin suuri ja olo on niin tuskainen, että kotona on vaikea pärjätä, on hyvä kuitenkin hakeutua päivystykseen. Psykoosin pelosta olisi joka tapauksessa tärkeää keskustella oman hoitavan tahon (esim. neuvola) kanssa.

Olen aiemmin kokenut synnytyksen jälkeisen masennuksen ja haluaisin tarjota tukea masentuneille äideille. Miten voin auttaa?

Upeaa, että haluat auttaa muita samaa kokeneita äitejä! Tulemalla Äimälle vapaaehtoiseksi pääset tukemaan masennuksesta kärsiviä äitejä sinulle sopivalla tavalla. Lisää tietoa vapaaehtoiseksi ryhtymisestä ja erilaisista vapaaehtoistyön muodoista löytyy tältä sivulta.