Äimän toimintaan osallistuminen edistää toipumista ja auttaa myös epätoivoiselta tuntuvassa tilanteessa

13.9.2024 — Äimän toiminta

Äimän loppukeväästä tekemän vaikuttavuuskyselyn tulokset kertovat vertaistuen ja toimintamme tärkeydestä; Äimältä saatu tieto ja vertaistuki edistää toipumista, vähentää yksinäisyyden ja häpeän kokemusta, luo toivoa ja auttaa silloinkin, kun mikään muu taho ei tunnu auttavan. Valtaosa vastaajista (96%) koki toimintaan osallistumisen vaikuttaneen positiivisesti omaan, lapsen ja/tai perheen hyvinvointiin.

”Vertaistuki on antanut voimaa, jaksamista ja toivoa, joka on vaikuttanut positiivisesti koko perheen ilmapiiriin ja hyvinvointiin.”  Helpotusta omaan tilanteeseensa koki saaneensa 89% vastaajista. Erityisen merkityksellisenä vastaajat pitivät Äimän tarjoamaa vertaistukea, jonka vaikutukset näkyivät vastauksissa monella eri tasolla. Jopa 85% vastaajista toi avoimissa kysymyksissä esiin vertaistuen tärkeyden omaan oloon ja arjen helpottumisena.

”Valtavan tärkeää vertaustukea muilta äideiltä. Heidän kanssaan uskallan olla täysin oma itseni myös vaikeine tunteineni. Vaikka tapaisin uusia äitejä niin heti tulee tunne, että kuin kotona olisi. Kun toinen tietää sanomattakin mitä elän ja koen. Saan muilta äideiltä konkreettisia vinkkejä arkeen ja kannustusta itsestäni huolehtimiseen.”

Äimästä saatu tuki on edistänyt kyselyyn vastanneiden toipumista merkittävästi. Tai toisin päin kuvattuna, jos vastaaja ei olisi saanut Äimän kautta tukea, olisi toipuminen vastaajan oman arvion mukaan viivästynyt tai sitä ei olisi tapahtunut lainkaan. Näitä ajatuksia toi esiin 58%avoimiin kysymyksiin vastanneista.  ”Äimän vertaistukitoiminta oli merkittävä tekijä toipumisessani synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, se tuki tärkeällä ja korvaamattomalla tavalla terveydenhuollon toimenpiteitä. Äitinä kärsin suurta tuskaa ja häpeää tilanteestani ja oli huojentavaa ja voimaannuttavaa jakaa kokemuksia vertaisäitien joukossa. Ilman vertaistukiryhmää olisin jäänyt kovin yksin ja uskon, että toipumiseni olisi vähintään hidastunut, ellei jopa osin estynyt.”

Lähes 15% avoimiin kysymyksiin vastanneista arveli, ettei välttämättä olisi enää edes elossa ilman Äimältä saamaansa tukea.

”En olisi enää hengissä, jos Äimää ei olisi ollut. Vertaistukiryhmä pelasti mut. Masennus lähti parantumaan, kun sain purkaa tuntoja muiden äitien kanssa. En ollutkaan outo ja yksin. Ilman Äimää olisin paljon huonompi äiti ja vaimo. Voimat olisivat loppuneet ilman Äimää.”

Yksi merkittävä tekijä avun hakemiselle on se, että omasta voinnista uskaltaa puhua, esimerkiksi neuvolassa. Iso este tälle on usein häpeä, syyllisyys tai pelko siitä, että lapsi viedään, jos kerron negatiivisista tunteista vauvaa tai äitiyttä kohtaan. Vertaistuen avulla on mahdollista vaikutta myös näihin tunteisiin. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista kertoi kokeneensa syyllisyyttä ja häpeää sairastumisestaan, ajatuksistaan tai tunteistaan ja näiden tunteiden lievittyneen saamansa tiedon ja vertaistuen myötä. Häpeän lieventyminen mahdollistaa myös sen, että uskaltaa puhua voinnistaan ammattilaisille tai muille läheisilleen – ja toipuminen voi alkaa.

”En usko, että ilman Äimää olisin yhtä hyvässä voinnissa ja elämäntilanteessa kuin nyt. Saattaisin kärsiä nyt toista lasta odottaessa pahoista peloista liittyen psykoosin uusimiseen. En varmaankaan olisi uskaltanut puhua kokemuksistani niin monelle läheiselle, kokisin enemmän taakkaa ja myös häpeää pelottavista kokemuksista. ”

TIETO JA YMMÄRRYS LISÄÄVÄT TOIVOA

Osalle vastaajista tieto perinataalipsykiatriaan liittyvistä sairauksista tuli vertaisen kautta, osa kertoi saaneensa riittävästi tietoa Äimän nettisivujen ja somen kautta.

”Sain vahvistusta epäilylleni, että kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Äimän nettisivujen tietojen avulla. Koska osasin sanoittaa epäilykseni, uskalsin hakea tilanteeseeni apua terveydenhuollosta.”

Kun vaikeasta tilanteesta saa riittävästi tietoa, on helpompi lähteä hakemaan apua, hyväksyä oma sairastuminen sekä suhtautua siihen armollisemmin. Joskus oma tilanne voi tuntua täysin epätoivoiselta ja suurelta mustalta aukolta, mistä ei ole ulospääsyä. Kun saman kokenut ja tilanteesta selviytynyt kertoo tarinaansa, lisää se ymmärrystä sairastumisesta, mutta samaan aikaan myös toivoa ja luottamusta myös oman tilanteen selkiytymisestä. ”Muiden vertaisten kokemus siitä, että toipuminen on mahdollista, toi itselle toivoa vaikeassa vaiheessa.”

Moni kokee olevansa raskaus- tai synnytyksen jälkeisten kielteisten tunteiden kanssa täysin yksin. Usein myös fyysinen yksinäisyys voi ylläpitää masennuksen ja ahdistuksen tunteita. Toimintaan osallistumisen myötä yksinäisyyden tunteen helpotuksen toi vastauksissaan esiin kolmannes vastaajista. ”Heti ensi kerralla tunsin suurta helposta, kun muillakin samanlainen tilanne. Tuntui että suuri lasti hartioilta keveni ja sain luvan puhua uupumuksesta ja yksinäisyydestä, masennuksesta. Jo yhden kerran jälkeen olin jaksavaisempi kotona, lapseni kanssa ja koko perheen. Sain heti ensi tapaamisessa jo yhden ystävän.”

Osa vastaajista toi esiin, että Äimä on ollut ainoa paikka, mistä on saanut apua. Terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole välttämättä riittävää tietoa synnytyksen jälkeisestä psyykkisestä oireilusta tai taitoa käsitellä sitä; monen kuvaamat avun hakemisen pyynnöt on kuitattu normaalina vauva-aikaan liittyvänä väsymyksenä.

AVUN SAAJASTA AUTTAJAKSI

Avun saantia on pidetty niin merkityksellisenä, että oman toipumiskokemuksensa ja avunsaannin jälkeen on itse lähtenyt mukaan vapaaehtoiseksi vertaistukiäidiksi. Oman toipumiskokemuksen jälkeen muiden auttaminen tuntuu tärkeältä ja omalta osaltaan mahdollistaa Äimän vaikuttavan toiminnan.

Kokonaisuudessaan vastaajat olivat varsin yksinmielisiä Äimän toiminnan tärkeydestä; jokainen vastaaja (100%) oli samaa mieltä väittämästä, että ”Pidän Äimän toimintaa tärkeänä”.  Myös toiminnan jatkuvuuden turvaaminen tulevaisuudessa tuli esiin useammassa vastauksessa ja se nähtiin myös yhteiskunnallisena kysymyksenä.

Kun tietoa ja tukea saa ajoissa, se nopeuttaa toipumista ja madaltaa kynnystä hakea apua myös julkisen terveydenhuollon puolelta. Saamiemme vastausten perusteella tällä on ollut vaikutusta edellä mainittujen teemojen lisäksi myös usean vastaajan työkykyyn, se on ehkäissyt lähisuhdeväkivaltaa sekä parantanut lukuisten äitien ja heidän perheidensä elämänlaatua ja hyvinvointia.

Tämä kysely täydentää Äimän vuosittaista vaikuttavuus esiin -kyselyn vastauksia. Viimeisimpien vaikuttavuuskyselyjen numeraalista arviointia sisältäneiden vastausten keskiarvot on kuvattuna alla olevassa taulukossa. Kyselyjen tulosten perusteella Äimän tekemä työ on erittäin vaikuttavaa ja lapsiperheiden hyvinvointia merkittävästi edistävää. Lämmin kiitos jokaiselle 53 vastaajalle, jotka teitte näkyväksi Äimän toiminnan tärkeyden!

Kuva: Unsplash