Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

Lapsivuodepsykoosista toipuu hyvin

Lapsivuodepsykoosi on raju sairaus, mutta siitä toipuminen voi olla hyvinkin nopeaa. Lapsivuodepsykoosia sairastava äiti on vietävä viipymättä sairaalaan, jossa hänelle suunnitellaan sopiva lääkitys. Valtaosa äideistä toipuu synnytyksen jälkeisestä psykoosista hyvin ja kykenee toimimaan aivan normaalisti äitinä.

Psykoosivaiheen kestoaika vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Yleensä psykoosioireet helpottavat pian lääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta sekava olo voi jatkua sen jälkeenkin. Lapsivuodepsykoosista toipuminen on aina yksilöllistä.

Äitiyspsykoosia seuraa hyvin yleisesti masennuskausi, ja osalle sairastuneista se saattaa olla hyvinkin vaikea ja syvä. Yleensä myös sairastumisen käsitteleminen vie oman aikansa. Keskusteluavusta ja terapiasta on usein apua toipumisessa.

Perusterveydenhuollossa lapsivuodepsykoosia tunnetaan huonosti. Kätilöiden ja terveydenhoitajien tiedot sairaudesta ovat monesti heikot. Esimerkiksi lapsivuodepsykoosia ja synnytyksen jälkeistä masennusta ei välttämättä osata erottaa toisistaan.

Synnytyksen jälkeinen psykoosi on kriisi koko perheelle ja koskettaa rajuudessaan vahvasti myös sairastuneen muutakin lähipiiriä. Perhe tarvitsee yleensä erityistä tukea vielä akuutin kriisin väistyttyäkin. Esimerkiksi perhetyön ammattilaiset voivat olla tukemassa perhettä.

Lapsivuodepsykoosiin sairastuneen äidin odottaessa uudelleen lasta on äidin tehostettu terveydentilan seuranta tarpeen, jotta voitaisiin pienentää uudelleen sairastumisen riskiä. Hoidolla ja seurannalla ei kuitenkaan voida estää kaikissa tapauksissa sairauden uusimista.

Lähteitä ja lisää tietoa:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00381

http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo91651.pdf

http://www.rcpsych.ac.uk/healthadvice/problemsdisorders/postpartumpsychosis.aspx

http://www.postpartumprogress.com/the-symptoms-of-postpartum-psychosis-in-plain-mama-english

Honkavaara, Majamaa, Raimoranta (toim.): Äiti aallokossa – kun vauvan mukana tulikin masennus. Kirjapaja 2018.

Nyt selkeä opas lapsivuodepsykoosista saatavilla

Marja-Leena Svanberg-Karhun YAMK-opintoihin liittyvä opinnäytetyö lapsivuodepsykoosista. Opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla lapsivuodepsykoosin sairastaneiden äitien kokemuksia sairastumisestaan ja selviytymisestään sekä tehdä opas selviytymiskeinoista. Oppaan tavoitteena on toimia tukena sairastuneille äideille sekä tuoda tietoa lapsivuodepsykoosista myös muille sitä tarvitseville tahoille.

Tilaa ilmaiseksi helka.belt@aima.fi

Äimä ry:n tuki lapsivuodepsykoosista toipuville

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:ssä on tuettu lapsivuodepsykoosista toipuvia äitejä jo yli 10 vuotta. Äimässä heitä nimitetään Äpsyiksi (sanasta äitiyspsykoosi). Äpsyillä on oma valtakunnallinen keskustelupalsta, jonne pääsee haastattelun kautta. Lisäksi Äpsy-äidin tulee olla Äimä ry:n jäsen. Tämä siksi, että voimme kontrolloida sitä, keitä palstalle pääsee. Lisäksi Äpsyillä on oma valtakunnallinen vertaistukiryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa Vantaalla. Myös ryhmään on samat pääsyvaatimukset kuin keskustelupalstalle. Toivomme, että mukaan tulijat ovat jo paranemisen tiellä. Lue lisää täältä!

Äpsy-äitien kokemuksia ryhmästä ja keskustelupalstasta:

“Minulle ensin ryhmän vetäjään yhteyden ottaminen, sitten ryhmäläisten kirjoitusten löytyminen ja oman tarinan kertominen sekä lopulta muiden äpsyläisten tapaaminen ovat olleet valtavia askeleita omassa toipumisessani! En ole ainoa, moni outo asia on psykoosiin sairastuneelle tyypillinen ja “tavallinen”, muutkin sairastuneet ovat tavallisia äitejä ja naisia. Toivuttuakin monen asian peilaaminen muiden kokemuksiin on ollut tärkeää: helposti ajattelee tavallisiakin reaktioitaan vaikkapa rankkoihin elämänkokemuksiin heti sairauden kautta. Muille on ollut helppo kertoa vaikka omasta väsymisestä tai elämäntilanteen muutoksesta, kun kaikki ymmärtävät, mitä se merkitsee yhteistä kokemustaustaa vasten. Ilman verkkomuotoista, valtakunnallista ryhmää en olisi varmaan koskaan löytänyt saman kokeneita.”

 

”Äimän vertaistukiryhmässäkin käyminen on ollut omalla tavallaan antoisaa, varsinkin kun on tajunnut miten rajuja oireita voi olla ns. tavallisessakin äitiysmasennuksessa. Kuitenkin masentuneet usein kertovat, miten “luulin tulevani hulluksi, niin paha olo oli”, tai “luulin menettäväni järkeni”. Kokemus on hieman toinen, kun on jo tullut hulluksi. Ehkä on jopa jotain annettavaa, kun voi kertoa, että menetin jo järkeni, ja selvisin siitä. Mutta vain toinen Äpsy ymmärtää todella, mistä on kyse.”

 

”Vertaistuki oli erittäin tärkeää omassa toipumisessani heti lapsivuodepsykoosiin sairastumisen jälkeen. Äpsyt-ryhmää oltiin juuri perustamassa tuolloin kun sairastuin ja Äimän vertaistukilista oli tärkeä. Oli huojentavaa kuulla, että muillakin lapsivuodeaikana sairastuneilla oli samantapaisia ajatuksia, pelkoja, ahdistusta, masennusta ja monenlaisia muita tuntoja toipumisen alussa. Ne tuntuivat kuuluvan sairauden kulkuun ja toipumiseen.”

 

“En olisi toipunut ilman vertaistukea näin hyvin. Omasta sairastumisesta on nyt noin yhdeksän vuotta aikaa ja en olisi näin hyvävointinen jos olisin jäänyt ilman vertaistukea. Toinen saman taudin kokenut pystyy ymmärtämään, mitä sairastumiseen kuuluu ja asioiden jakaminen on helppoa. Luottamus ja yhteisymmärrys on hyvää. Ammattihenkilöstöltä en ole saanut vastaavaa ymmärrystä ja empatiaa sairauden suhteen.”

 

“Vertaistuessa mielestäni hyvänä tukena on sekin, että joukossa on hyvin sairaudesta toipuneita mukana. Se antaa toivoa ja voimaa siihen, että tästä karmeasta sairaudesta voi toipua.”

 

”Vertaistuki on ollut paranemisessani hyvin merkittävänä tekijänä. Äpsyjen vertaistuen ansiosta ei tullut “yksin maailmassa” -olotilaa. Sairaus koko karmeudessaan tuli helpommaksi ymmärtää, kun joku toinenkin oli kokenut samanlaista oireilua. Toiselle saman kokeneelle ei tarvitse selittää sairautta. En olisi toipunut näin hyvin ilman Äpsyjä. Tästä sairaudesta on mahdollista toipua. Kiitos Äpsyt!”