Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

Älä jää yksin, vaan hae apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen

 

Aloita avun hakeminen näistä paikoista:

  • Neuvola
  • Julkisella puolella työskentelevä tai yksityinen lääkäri tai psykiatri
  • Psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, myöhemmin mahdollisesti psykoterapeutti (Kelan tukemana)
  • Psykiatrinen poliklinikka tai päivystys
  • Perheneuvola
  • Äimä ry:n vertaistukipuhelin, -ryhmät, -chatit ja tukiäidit
  • Ongelmatilanteessa soita hätänumeroon 112.

 

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito:

Synnytysmasennusta hoidetaan yleisimmin keskusteluavulla (psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykoterapeutti) tai masennuslääkkeillä. Yleisesti katsotaan, että keskusteluavun ja masennuslääkkeiden yhdistelmä on hedelmällinen masentuneen hoidossa. Lievästi masentuneelle voi riittää hyvin pelkkä keskusteluapu, kevyt liikunta ja – aika.  Vakavammin masentunut usein tarvitsee lääkkeen antaman sysäyksen pois masennuksen syvimmästä kuopasta. Lääke valitaan aina yksilöllisesti, eikä niitä voi eikä kannata vertailla keskenään. Lue lisää psyykenlääkkeistä osiosta 10 kysymystä synnytysmasennuksen lääkehoidosta.

Osa äideistä tarvitsee tuekseen psykoterapeutin säännöllisiä tapaamisia useamman vuoden ajan. Kuka sitten voi saada Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa? Kelan kuntoutuspsykoterapian saaminen edellyttää muun muassa, että:

  • hakijan työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna
  • hakijalla on ollut psykiatrisen diagnoosin saamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta jatkunut hoitosuhde, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito.

Kuntoutusterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa tai kuvataideterapiaa. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja kaikkiaan yhteensä 200 kertaa. Kela tukee myös niin sanottua lyhytpsykoterapiaa.

Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan. Kelan tukemaa psykoterapiaa voi saada enintään kolmen vuoden ajan. Terapeutin tulee olla Kelan hyväksymä. Lisätietoja Kelasta. Lue lisää psykoterapiasta artikkelista Psykoterapian ABC.

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, josta paranee. Käytännön työssä Äimässä on huomattu, että monen äidin mieliala alkaa olla parempi, kun lapsi on noin vuoden ikäinen ja rankin vauvavaihe hellittää. Mitä vaikeampia ovat masennuksen taustalla olevat syyt, sitä enemmän äiti joutuu työstämään ajatuksiaan keskustellen ammattilaisen kanssa. Lopulta terapiassa tai psykologikäynneillä voi alkaa tulla oivalluksia, jotka siivittävät uuteen, parempaan elämään. Äiti voi joutua kohtaamaan pelkojaan ja kipukohtiaan, ja samalla kasvaa ihmisenä ja oppia nauttimaan elämästä uusilla tavoilla.

Onko tämä masennus vai jotain muuta?

Synnytysmasennukseen voi sekoittua myös muita psyykkisiä oireita, esimerkiksi ahdistuneisuutta, pakkoajatuksia, paniikinomaisia tuntemuksia tai paniikkihäiriön oireita. Joskus masennus voi kääntyä kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, eli masennuksen lisäksi tulee hypomania tai mania. Lääkärille ja psykologille, terapeutille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle kannattaa kertoa oireistaan, tuntemuksistaan ja ajatuksistaan mahdollisimman avoimesti. Silloin he pystyvät auttamaan paremmin.

Ahdistus: Synnytyksen jälkeen äiti voi myös olla vakavasti ahdistunut. Mikä on huolestuttavaa ahdistuneisuutta? Vauvan kuuluukin herättää vanhemmissa ylivirittyneisyyttä ja alituista varpaillaan oloa. Vauvahan ei ihan pienenä jää henkiin, jos vanhemmat eivät ole valppaina. Äiti on kuin eläinemo huolehtimassa poikasistaan. Pahimmillaan äidin ahdistuneisuus on ylivuotavaa ja sietämätöntä. Vauvan arvaamattomuus voi olla erityisen raastava kestää. Äidin ahdistus voi olla epämääräistä tai liittyä vauvanhoitotilanteisiin. Pelkoja voi olla erityisesti siitä, että äiti ajattelee tahtomattaan tai tahtoen satuttavansa vauvaansa, vaikkei oikeasti koskaan tekisi niin. On tärkeä tiedostaa, milloin ahdistuneisuuteen on hyvä hakea apua. Oma toimintakyky arjessa on tärkein mittari. Onko ahdistuneisuus hetkittäistä vai arkea lamaavaa? Osaatko nauttia vauvasta? Jos olo on sietämätön tai vauva tuntuu pelottavalta ja vieraalta, ota nopeasti yhteyttä johonkin terveydenhuollon tahoon: neuvolaterveydenhoitajaan, lääkäriin, psykologiin, psykoterapeuttiin. (Teksti perustuu psykologi Hannele Törrösen haastatteluun.)

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä eli bipolaarihäiriössä vaihtelevat masennus ja hypomania- tai maniajaksot. Jaksot voivat olla sekamuotoisia. Mania on nousujakso, jossa mieliala on euforinen, mutta läheisten kanssa tulee helposti riitaa, eli konfliktiherkkyys on yleistä. Hypomania on lievä mania, jota voi verrata esimerkiksi nousuhumalaan tai flow-tilaan. Kaksisuuntaisessä mielialahäiriössä masennus on laskujakso, jolle tyypillistä on muun muassa tuskaisuus ja toivottomuus.