Sivu 1/1

Käytännön asiat

Lähetetty: 30.12.2019 13:33
Kirjoittaja Maura
Hei kaikki! Kiinnostaisi miten te kohtalotoverit olette ratkaisseet käytännön asiat vauvaelämässä synnytysmasennuksen ja vähäisten voimavarojen kanssa. Erityisesti askarruttaa:
- Heräily vauvan kanssa: miten / kenen voimin se hoidetaan jos uni on ihan ruvella ja omat voimavarat tosi vähissä?
- Tauot / oma aika: minkä verran olette hankkineet ulkopuolista apua ja mistä, jos vauvan kanssa oleminen tuntuu liialliselta ja riskit alkavat kasvaa? Läheiset, lapsiperheiden kotipalvelut, muu mikä? Ja mitä tuolla ajalla tehdään jos mikään ei oikein tunnu tuottavan mielihyvää tai lisää jaksamista?
- Tukimateriaali / inspiraatio: Oletteko löytäneet hyviä kirjoja, podcastejä tms. joita kannattaisi tutkia toivon ja hyödyllisten ajatusten toivossa? Itse olen löytänyt vasta Mutsie-blogin masennuspostaukset ja Hullu kuin äidiksi tullut -kirjan jotka olivat molemmat kyllä tosi hyviä, mutta kaipaisin lisää lukemista ja ajatuksia.

Kiitos jos ehditte jakaa ajatuksia! Olen tämän tilanteen kanssa ihan uusi. Psykologituki oli onneksi jo valmiiksi olemassa diagnoosin tullessa, kun paniikkioireita on ollut lapsen synnyttyä jo pidempään. Nyt etsin lääkäriapua ja pohdin miten käytännön elämän saisi univaikeuksien ja ahdistuksen keskellä rullaamaan niin ettei tilanne menisi vielä pahemmaksi.

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 01.01.2020 14:13
Kirjoittaja Maura
Ja vielä yksi kysymys: mitä teette kun lapsen läsnäollessa ahdistaa ihan tosissaan? Käytte toisessa huoneessa hengittekemässä? Itkette lapsen läsnäollessa? Teette jonkin harjoituksen? Muu mikä?

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 03.01.2020 20:08
Kirjoittaja Maura
Vastailen itselleni siltä varalta että joku sattuisi joskus mietiskelemään näitä samoja 😊 :
- Tässä postauksessa https://hidastaelamaa.fi/2018/12/aiti-o ... haavojasi/ neuvotaan hyödyllinen hengitysharjoitus jolla saa rauhoitettua tilannetta kun kova tunnemyrsky iskee lapsen läsnä ollessa
- Äimä ry:nkin taustalla vaikuttavilla tyypeillä on kirja Äiti Aallokossa, joka vaikuttaa tosi lupaavalta

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 04.01.2020 12:36
Kirjoittaja Mari88
Heippa aloittajalle! Meillä toimittu näin:

-Mies alkoi hoitamaan yösyötöt pullosta (n.2kk:n ajan). Muutoin imetin. Silloin tällöin hoidin itsekin yösyötön, jos vointi oli sellainen .

- Meillä anoppi on ollut korvaamaton apu. Alkuun hän kävi jopa päivittäin minun ja lasten luona ja oli useamman tunnin, jotta sain nukkua vauvan kanssa päiväunet (unen tarpeeni oli tosi suuri silloin) ja hän hoiti esikoista sen aikaa. Meille tarjottiin myös perhetyötä avuksi, mutta anopin apu riitti meille siinä kohtaa. Muutoin olisi kyllä tarvittu perhetyön apua. Anopin lisäksi ystävät ovat olleet merkittävässä asemassa.
Aluksi kun mikään ei tosiaan juurikaan tuottanut mielihyvää, teimme vain pieniä kävelyjä ja ulkoiluja tai kauppareissuja yhdessä anopin/ystävän ja lasten kautta. Minä en alkuun edes halunnut olla yksin. Niin ja mieskin on joutunut joskus pitämään palkatonta töistä ja jopa käyttämään lomapäiviä jotta olen saanut hengähtää välillä.
Myöhemmin, kun voimat alkoivat lisääntymään, kävin välillä jumpassa ja Mindfullness - kurssilla.

- Olen lukenut paljon ahdistuksesta ja masennuksesta ylipäätään ja opetellut mm. Mindfullness- harjoituksia, esim. Täältä: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itset ... A4ss%C3%A4
Minäkin olen kahlannut läpi blogeja ja artikkeleita aiheeseen liittyen, mutta valitettavasti niitä ei löydy ihan hirveästi. Löysin kerran blogikirjoituksen synnytyksen jälkeisestä ahdistuksesta, joka olisi voinut olla itse kirjoittamani, mutta en löydä sitä enää!

- Suurin ongelma on ollut tämä ahdistuksen ilmaantuminen lasten läsnä ollessa. Se on vaikeaa. Olen käyttänyt hengitysharjoituksia, soittanut miehelle, ystävälle tai anopille. Olen itkenyt lasten nähden, aluksi vältin sitä, mutta se vaan pahensi oloa. Esikoiselle (3v) olen selittänyt että äidillä on nyt paha mieli, mutta se menee kohta ohi ja johtuu aikuisten huolista... Lisäksi olen käyttänyt "tietoista kävelyä" (kuuluu Mindfullnesiin).
Oma ahdistukseni on ollut kuitenkin niin pahaa, että olen pahimpina hetkinä käyttänyt rauhoittavaa lääkitystä. Paras apu on kuitenkin ehkä ollut ahdistuksen hyväksyminen ja sen tiedostaminen, että ahdistus ei ole vaarallista. Mutta valitettavasti sekään ei aina muistu mieleen huonona hetkenä.

Itse kaipaisin enemmän vertaistukea, ehkäpä eniten näin virtuaalisesti, kun aika on niin kortilla että tapaamisiin on hankala lähteä ja itselläni lähimpiin tukiryhmiin on matkaakin jonkin verran. Tämä foorumi on harmillisen hiljainen.

Tsemppiä kovasti aloittajalle, päivä kerrallaan kannattaa yrittää mennä. Lepo, ruoka ja ulkoilu kannattaa muistaa. Itselläni tuo uni oli varsinkin alkuun todella merkittävässä asemassa.

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 08.01.2020 04:33
Kirjoittaja Maura
Kiitos tosi paljon vastauksesta! Tossa oli paljon hyviä ideoita. Nyt just akuutisti mietityttää toi heräilyasia kun puoliso joutuu pitkän joululoman jälkeen ensi maanantaina töihin enkä oikein koe että musta on vielä heräilijäksi - mutta toisaalta puolisolla on tosi vaativa työ eikä tunnu realistiselta että hän sekä heräilisi että kävisi töissä. Lapsen mummit päivystäisivät meillä varmasti mielellään öisin vuorotellen mutta tuntuu hurjalta kuormittaa heitä kun ovat iäkkäitä molemmat. Tuntuu vähän että vaihtoehdot loppuvat kesken.

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 09.01.2020 13:15
Kirjoittaja Mari88
Kiva jos voi jotenkin auttaa. :)

Minäkin koin kovasti syyllisyyttä siitä, että mies joutui sekä heräämään öisin, että käymään töissä. Mutta mies on nyt jälkeenpäin sanonut, että ei se niin vaikeaa ollutkaan. Kun muuten on kunnossa, valvomista jaksaa eri tavalla jonkin aikaa. Toki tuota mummo- korttia kannattaa käyttää vaikka kerran tai kaksi viikossa, jos mahdollista.

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 15.01.2020 19:50
Kirjoittaja Maura
Meillä kävikin niin että mies onnistui puristamaan itsestään unikoulun vetämisen joululoman päätteeksi (lapsi on juuri täyttänyt 6 kk). Se oli huikea menestys: neljässä yössä päästiin neljästä syömisestä ja välihuuteluista tutin perään tilanteeseen jossa lapsi keskimäärin inisee tutin perään yhden kerran 11-12 tunnin unien aikana ja muuten nukkuu sikeästi. Suosittelen kyllä tosi lämpimästi kohtalotovereille jos lapsen ikä vaan antaa periksi ja jostain löytyy se voimanmurena esim. puolisolta. Meillä sovellettiin näitä ohjeita: https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja ... unikoulut/

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 28.01.2020 10:32
Kirjoittaja Maura
Mari88, kun pohdit että olisi kiva kun olisi vertaistukea verkossa niin olethan huomannut että Facebookissa on synnytysmasennuksen vertaistukiryhmä joka on kohtuullisen aktiivinen? Täältä löytyy: https://www.facebook.com/groups/489369311086648/

Re: Käytännön asiat

Lähetetty: 29.01.2020 12:22
Kirjoittaja Mari88
Hienoa että saitte yöt kuntoon! Se auttaa varmasti!
Ja en tiennyt facebookin ryhmästä, loistavaa, kiitos vinkistä! :)