Äitiyshaaveesta tuli totta – vai tuliko sittenkään?

Yleinen

Äitiyshaaveet voivat romahtaa, jos raskausaikaa tai vauvavuotta varjostaa masennus. Silloin apua voi saada mm. Äimä ry:n kautta (Äidit irti synnytysmasennuksesta). Malmin seurakunta on tehnyt Äimä ry:n kanssa yhteistyötä jo vuosien ajan, myös viime syksynä kaikkein surullisinta on jos äiti jää kokonaan ilman apua

Raskausajan masennus tunnistetaan harvoin 

Raskausaikana 7-20 prosentilla äideistä esiintyy masennusoireita, mutta valitettavasti nämä oireet tunnistetaan neuvoloissa harvoin. Synnytyksen jälkeisen masennus on ilmiönä aika tuttu. Vieraampaa on, että lähes puolet synnytysmasennuksesta kärsivistä äideistä on ollut masentunut jo raskausaikana. Olisi koko perheen etu, että äidin masennus tunnistettaisiin mahdollisimman ajoissa. Ilmiötä tutkineen professori Katri Räikkösen mukaan äidin raskauden aikainen masennus altistaa syntyvän lapsen sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle, keskosuudelle ja masennukselle. Oireiden tunnistamista helpottaisivat yksinkertaiset seulontamenetelmät, esimerkiksi erilaiset rutiinikäyttöön otettavat kyselyt, kuten äidin ja vauvan fyysisen hyvinvoinnin seurantakin ovat.  

Synnytysmasennuksen moninaiset taustatekijät 

Synnytysmasennuksen taustalla voi olla raskauden, synnytyksen ja imetyksen aiheuttamat hormonaaliset muutokset, aiemmin sairastettu masennus, traumaattinen synnytys, omassa äitisuhteessa ilmenneet ongelmat tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Vauvavuoden yöunet voivat jäädä niukoiksi etenkin imettävillä äideillä, minkä vuoksi mielestäni monissa perheissä voisi olla viisasta jakaa vauvavuoden valvomisia vanhempien kesken siten, että myös äidillä olisi lupa nukkua välillä läpi yön. 

Lisäksi olen miettinyt äitimyytin vaikutusta äidin masentumisen taustalla. Omat ennakko-odotukset voivat romuttua, kun äitiys ei olekaan niitä pullantuoksuisia asioita, joista tuore äiti on saattanut jopa lapsesta asti haaveilla. Äitimyytti lapsilleen uhrautuvasta äidistä, jolla ei ole lupa kokea negatiivisia tunteita, kuten kyllästymistä, epäonnistumista, raivostumista tai suuttumista, on vahvasti vallalla yhteiskunnassamme.  

Keskustelu äitimyytistä liittyy yhteen yhteiskuntamme tabuista; naisten hallitsemattomaan aggressioon ja väkivaltaan. Kun kulttuurissamme äitiyteen liitetään yleensä lähinnä pumpulisia, vauvantuoksuisia tunnelmia, voi tuore äiti kokea, etteivät negatiiviset äitiyteen liittyvät tunteet ole sallittuja. Pahimmillaan uupunut, tunteitaan tukahduttamaan joutunut äiti saattaa tilanteen tulehtuessa oikein pahaksi sortua väkivallan tekoihin, jos ei saa ajoissa apua. Ehkäisevää naisten väkivaltatyötä tekevän Maria Akatemian hankkeessa on todettu, että äidin aggression taustalla on usein vaikeudet kohdata omassa lapsessaan niitä inhimillisiä puolia, joita hänen on vaikea hyväksyä itsessään. Usein äidiksi tuloon voi liittyä ristiriitaisia tunteita; yhtäältä onnea ja kiitollisuutta, mutta samaan aikaan väsymystä ja riittämättömyyttä. 

Avun saamisen vaikeus 

Joskus äidin kokemat syyllisyyden ja häpeän tunteet voivat olla syynä sille, että äiti ei rohkene hakeutua avun piiriin. Valitettavan usein avun hakemista hankaloittaa pelko siitä, että jos myöntää tuen tarpeen, lapset huostaan otetaan. Lastensuojelulla on niin ikävä maine, että se saatetaan nähdä suurempana mörkönä kuin se oikeasti onkaan. Voi myös olla, että perheen hätä jää neuvolassa näkemättä ja kuulematta. Vastaanottoajat saattavat joskus olla niin lyhyitä, että kiire sumentaa terveydenhoitajan arvostelukyvyn, jolloin perhe saattaa jäädä ilman tarvitsemaansa tukea.  

Voimaa vertaistuesta 

Äimä ry (Äidit irti synnytysmasennuksesta ry) on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, joka auttaa raskauden aikaista tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin läpikäyneitä äitejä. Tarjolla on vertaistukiryhmiä ja –yksilötapaamisia, vertaistukipuhelin- ja chat sekä erilaisia tapahtumia. Vertaistuki on monelle äidille tärkein apukeino toipumisen tiellä. 

Malmin seurakunnassa on tehty yhteistyötä Äimä ry:n kanssa noin 15 vuoden ajan. Pysyvin yhteistyön muoto on ollut masentuneiden äitien suljettu vertaistukiryhmä, jossa toinen ohjaajista on vertaisohjaaja ja toinen seurakunnan työntekijä. Seuraava kuuden kerran ryhmä alkaa lokakuussa 2019.  Tällaisista, ennaltaehkäisevistä intiimiyden mahdollistavista suljetuista ryhmistä, on pula. Siitä kertoo mm. se, että tähän Malmin ryhmään osallistuu äitejä ympäri Helsinkiä sekä Vantaalta ja Espoostakin. Ryhmä myös täyttyi yllättävän nopeasti, eivätkä ihan kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. 

Tarvitsetko tukea?

Tarvitsetko vertaistukea, chatti-kaveria tai haluatko puhua ongelmistasi? Katso tästä eri tukimuotomme:

Tukea tarjolla