Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

Riegádahttinnuonddahallan – kriissas čuvgii

Riđđu nissonolbmo eallingearddis

Ođđa njuoratmánná – lihku! Muhtimin lihku sajes eadnái šaddáge nuonddahallan áhpehisvuođa maŋŋel dehe mánnáseaŋgapsykosa. Máŋgasii buozalmas časká fáhkka dego álddagas šerres almmis. Ságastallanveahki, psykoterapiija, dálkkasdikšuma ja veardásašdoarjaga vugiid mielde measta buohkat váhkkasit. Váttes áigi jorrá čuovgadin.

Etniid veahkeheapmi váhkkasit riegádahttinnuonddahallamis, Äimä ry, veahkeha etniid miehtá Suoma veardásašvehkiin. Dan bargun lea maid dieđihit dán golmmá buozalmasas, mat laktásit eadnivuhtii. Dán jorgalusa várás lea ožžojuvvon veahkeruhta Päivikki ja Sakari Sohlberga vuođđudusas. Vuođđoruhtadeamis Äimä ry oažžu ruhtaspeallofitnodat Veikkausa vuoittuin.

Helssegis 1.11.2017 Leena Honkavaara, doaimmaheaddji, Äimä ry

Nuonddahallan áhpehisvuođa áigge

Nuonddahallamis áhpehisvuođa áigge gillájit sulaid 7–20% dain, geat leat mánáidládje. Proseantalohku molsašuddá sierra dutkamušain. Dávjá duogážis lea juo ovddit nuonddahallan, muhto ii álohii. Riskadahkkit leat earret eará eatni nuorra ahki, oktofuolaheaddjivuohta, plánekeahtes áhpehisvuohta, gárrenávnnasbuncaraggát ja dorvofierpmádaga váilun. Riskka sáhtte lasihit maid traumat ja buncaraggát bárragaskavuođas. Áhpehisvuođa áigge nuonddahallama sáhttá čuovvut riegádahttima maŋŋelaš nuonddahallan.

Nuonddahallan áhpehisvuođa áigge sáhttá laktásit eatni earáhuvvi hormonadoibmii. Buot nissoniid, geat leat áhpeheapmin, hormonadoaibma earáhuvvá – buohkat eai goitge buohccá. Duogážis sáhttet leat russolas jurdagat eadnin šaddamis, váttisvuođat heivehit iežas doaimma ja ovdáneami eallimis eadnivuođain ja buot eará eallima váttisvuođat, maidda ii gávdno čoavddus.

Juo unnánašge nuonddahallama dávdamearkkaide galgá seahkánit ja ohcat veahki ámmátolbmuin. Litná ja gaskaváttes nuonddahallan sáhttá dikšojuvvot ságastallanvehkiin, ovdamearkka dihte terapiijain. Dikšumis deháleamos lea šaddat gullojuvvot.

Dálkkasdikšun áhpehisvuođa áigge lea dorvun oalle dávjá, eandalit go eatni dilli lea váttis. Jos eatnis lea dálkkokeahtes váttes áhpehisvuođa áigge nuonddahallan, de son ii vealtameahttumit veaje dikšut iežas. Njuoratmánná, gii lea goaŧus, gillá, go eadni ii bora, lihkat dehe oađe dárbahassii olu. Áhpehisvuođa áigge nuonddahallandálkkodeami váikkuhus njuoratmáná čálgamii lea leamaš máŋgga dutkamuša čuozáhat maŋimus jagiid. Vel ii leat sihkkaris duođaštus das, ahte dálkasat livčče vahátlaččat, muhto go sihkarvuohta ii leat, de psykologalaš vuogit galggaše vuoruhuvvot dikšumis. Dálkkodeami álggaheamis dehe loahpaheamis áhpehisvuođa áigge gánnáha álohii ságastallat psykiatrain.

Baby blues ii leat buozalmas

Juobe 80 % easkariegádahttán etniin vásihit stuora miellalági nuppástusaid. Buot áššit njuorranahttet, čieruhit, hearddohuhttet. Sáhttá leat maiddái borranlusttuhisvuohta ja nagirgeahttáivuohta. Miellalági molsašuddamat bohtet dávjá hormonadássedeattu nuppástusain, váibamis ja guhkesáigge gealdagasa čoavdáseamis.

Dákkár riegádahttima gullevaš šlundun ja miellalágiid molsašuddan gohčoduvvo baby bluesin. Dilli lea lunddolaš ja vuogálaš. Dat oahpista etniid vuogáiduvvat ođđa eallindillái ja dávistit njuoratmáná dárbbuide. Dábálaččat šlundun manná meaddel moatti beaivvis dehe vahkus. Jos dávdamearkkat liikká bistet, de gažaldagas sáhttá leat nuonddahallan riegádahttima maŋŋel.

Eatni earáhuvvi hormonat

Áhpehisvuohta, riegádahttin ja njamaheami álgin buktet jođánis hormonalaš earáhuvvamiid nissonolbmo eallagiidda. Hormonamolsašuddamiin gehččojuvvo leat oktavuohta áhpehisvuođa áigge nuonddahallamii, riegádahttinnuonddahallamii ja mánnáseaŋgapsykosii buohccámis.

Áhpehisvuođa áigge hormonabuhtadus dáhpáhuvvá vuossamáddagis, ja monnerávssat leat vuoiŋŋasteame. Go vuossamátta jávká, de monnerávssaid doaibmá máhccá njozet, máŋgga mánu ádjáneami maŋŋel. Riegádahttima maŋŋel eatni estrogenahormonadássi gáhččá sakka, juobe molssajagiid veardásaš dássái. Dán váikkuhusas vuoiŋŋamaččaid serotoniinadássi njiedjá. Dát dagaha miellalági njiedjama. Go ovttaáigásaččat idjanahkáriid mearri earáhuvvá ja streassamearri, mii boahtá eallinrievdadusas, stuorru, de lassána streassahormonaid mearri vuoiŋŋamaččain. Dát bealistis unnida serotoniinadási ovddežis.

Dasa lassin go njamaheami doalaheaddji hormonat dollet estrogenadási vuollin, de negatiiva biras lea dávjá gárvvis.

Eatnit, geat gillájit riegádahttinnuonddahallamis, dikšojuvvojit dábálaččat psyhkadálkasiiguin. Dikšun válljejuvvo álohii dárkket ovttahatolbmo mielde. Psyhkadálkasiin sáhttet leat siidováikkuhusat, muhto daid ii sáhte diehtit ovdal geahččaleami. Jos dálkkas ii heive, dehe dat ii veahket, de dat sáhttá molsojuvvot.

Riegádahttinnuonddahallan sáhttá leat máŋgga dahkki ollisvuohta

Hormonaid lassin máŋga earáge ášši sáhttet váikkuhit dasa, ahte eadni buohccá riegádahttinnuonddahallamii. Muhtimin duogábealde sáhttá leat juo ovddit nuonddahallan. Nuonddahallamii sáhttá leat maid árbejuvvon mieđisvuohta. Riegádahttin lea sáhttán leamaš traumáhtalaš ja dagahit nuonddahallama.

 

Iežas árraáiggii eadnegaskavuohta ja das dihtton buncaraggát sáhttet váikkuhit duogážis. Eadnin šaddan sáhttá báhcahit iežas eallima gárggiidankriissa: buncaraggát, mat laktásit iežas váhnemiidda, eallájit dovdamušaid hámis, mat áŧestit.

 

Go njuoratmánná boahtá dállui eallin rievdá. Alccesii ii báze áigi ja bárragaskavuohta sáhttá searggihit. Iežas ovdanávdámušat eadnivuođas sáhttet leat hui sierralágánat go duođalaš árga njuoratmánáin. Máŋggat eatnit leat hui oktonasat. Oahppásiid siste ii soaitte leat oktage, geas livččii njuoratmánná. Fuolkkit orrot guhkkin. Oktonasvuohta, sierranasvuohta ja sierralágánvuođa dovdu mannet giehta gieđas. Muhtin dutkamušaid mielde eadni veadjá buorebut, jos áhkku bastá orrut doarjjan njuoratmáná dikšumis.

 

Riegádahttinnuonddahallamii sáhtát oažžut veahki dáppe:

  • Mánnárávvehat
  • Almmolaš beal bargi dehe priváhta doavttir dehe psykiatra
  • Psykologa dehe psykoterapeuhtta
  • Psykiatralaš poliklinihkka dehe gohccin
  • Bearašmánnárávvehat
  • Äimä ry verdásašdoarjja

 

Riegádahttinnuonddahallama dávdamearkkat

Váiban: Eadni lea eahpedábálaš váiban dehe gievdan. Nohkka buorre vuoiŋŋasteapmi ja nagir ii jávkat váibama.

Nagirváttisvuođat: Eatnis lea váttis nohkkat dehe son gullá gohcit árrat iđđesija. Dehe son oađđá leaboheamit ja oađđin botkkoda. Eadni sáhttá maid oađđit eahpedábálaš olu.

Áŧestus ja fuolastuvvan: Eatnis lea áŧestuvvan, heajos miella, mii dávjá lea vearrámussan iđđes. Sus lea váttis muossánit, sus unohastá ja son lea gealdašuvvan.

Hárbman: Eadni reagere vuoimmálaččat árgga vuostegieđageavvamiidda. Son sáhttá ovdamearkka dihte divskkodit guoibmásis.

Eallinilu láhppon: Eatni miellaláhki manná vulos, sivalašvuođa ja heajutvuođa dovdamušat lassánit. Lea váttis illudit ja muitit buriid áššiid.

Eahpesihkarvuohta iežas eadnivuođas: Iežas nákca dikšut máná eahpidahttá. Eadni sáhttá smiehttat, bargágo son riekta, duostágo bargat ná, ja ballá iežas bargat vearrut.

Badjelmeare fuolaheapmi mánás: Eadni lea fuolas máná dearvvašvuođas, borramis, nohkkamis, das eallágo mánná dehe vuoigŋágo son. Eatnis lea váttis guođđit máná earáid dikšunvuložin. Nuonddahallan, miellalági vulos mannan: Eadni šlundá, son lea lihkoheapme ja váiban geažos áigge dehe beaivvi dihto áigge. Buorit ja heajos bottat ja beaivvit molsašuddet.

Panihkkadávdamearkkat: Panihkkadávdamearkkat dihttojit vuoimmálažžan ja fáhkkatlaš fysalaš dávdamearkan, ovdamearkka dihte váibmu sakka coahkkimin, bivastuvvamin, áŧestuvvamin, jonáđis vuoigŋamin ja jierástuddamin. Dat sáhttet dihttot ovdamearkka dihte almmolaš báikkis ballun. Bággojurdagat: Eadni sáhttá ovdamearkka dihte ballat iežas vaháguhttit njuoratmáná.

Balut: Eatnis leat eahperealista, dili ektui ilá vuoimmálaš balut. Son sáhttá ovdamearkka dihte ballat mánás ja iežas jápmimis.

Borranlusttu nuppástusat: Eatni borranlustu sáhttá jávkat measta ollásit dehe lassánit čielgasit. Buncaraggát seksuálavuođa olis: Eatni seksuála himut sáhttet unnut sakka dehe jávkat obanaga, daningo návddašeami dovdamušat jávket.

 

Nuonddahallama girjjatvuohta

Gaskkohagaid nuonddahallan sáhttá vuhttot vuohččan sierralágán fysalaš dávdamearkan. Dan mearkan sáhttet leat čoavjeváttut, vuovttaid luovvaneapmi, láivves feber, idjabivastuvvan, vuovssiheapmi dehe oaivejorgásat. Maiddái oaivesearggahat, niske- ja čielgebákčasat, lahttosearggahagat, raddevuoisan ja biebmosuddadanbohcci váivvit sáhttet čiehkat nuonddahallama.

 

Litná nuonddahallan

Litnásit nuonddahallan ceavzá árgga buđaldusain ja barggus, vaikko eallin gáibidanai badjelmeare rahčama. Son ávkkáiduvvá ságastallanveahkis, ovdamearkka dihte psykologa dehe mánnárávvehatpsykologa doarjagis, Heivvolaš, jeavddalaš lihkadeapmi lea gávnnahuvvon veahkehit earenoamážit litnásit nuonddahallan etniid.

 

Gaskaváttes nuonddahallan

Gaskaváddásit nuonddahallan eatni bargo- ja doaibmannákca lea mannan sakka vulos ja boahtteáigi orru leame doaivvuheapme. Nuonddahallan dikšojuvvo dávjá psykoterapiijain ja dálkasiiguin.

 

Váttes nuonddahallan

Váttes nuonddahallan dagaha buncaraggáid olmmošgaskavuođaide ja gillámuša go eallinillu jávká. Jápminjurdagat leat dábálaččat. Duođalaččat nuonddahallan dilis dákkár jurdagat sáhttet orrut juobe luomosnuhttit. Duođalaš depresšuvnna buohci sáhttá dárbbašit buohcceviessodikšuma.

 

Mánnáseaŋgapsykosa lea hárvenaš buozalmas

Mánnáseaŋgapsykosa dihttondávjodat lea 1–2 dáhpáhusa duhát riegádahttima ektui. Dat ihtá sulaid guđa vahkus siste riegádahttimis, mihtilmasat 3–10 beaivve siste. Dillái lea mihtilmas seahki, eahperealisttalaš jurdagat ja balut, muhtimin geassáseapmi iežas máilbmái dehe maniijalaš meannudeapmi. Mánnáseaŋgapsykosii buohccán dárbbaša buohcceviessodikšuma ja dávjjimusat dat dáhpáhuvvá dáhtu vuostá. Vaikko dát orru leame ráiskkas, de mánnáseaŋgapsykosas lea buorre einnostus. Máŋgga dáhpáhusas buozalmas báhcá muhtin vahkuid dehe mánuid guhkkosažžan. Dávjá psykosa čuovvu goitge nuonddahallan.

 

Vuosttaš dávdamearkan mánnáseaŋgapsykosii lea earret eará nagirdárbbu unnun, čirrolašvuohta, badjelmeare virkuivuohta, leabohisvuohta, jurdagiid ja ságaid dulvi. De eatnis šaddá seagas, vávjálaš ja sus sáhttet leat áicomeattáhusat. Duođalašvuohtadovdu hedjona. Miellaláhki sáhttá leat badjánan ja erdon. Meannudeapmi earáhuvvá, dehege eadni sáhttá leat ráfeheapme, hubmái, njuolggočoalat, háreheapme sosiála norpmain.

 

Buozalmasa cuhkiin ii leat ovttamielalašvuohta. Ovddit psyhkalaš dávdamearkkat, earenoamážit guovtteguvllot miellaláhkeheađuštus sáhttá leat duogábealde. Buozalmas sáhttá leat árbejuvvon. Dasa lassin dárbbašuvvo muhtin noađuheaddji dagaldat, dego nagirváili dehe guhkes riegádahttin, dehe earenoamáš hearkivuohta hormonadoallivuođaid fákkestaga gahččamii.

 

Mánnáseaŋgapsykosii buohccán etniide lea dábálaš, ahte sii eai ane iežaset buohccin, dehege son ii ieš dovdda iežas dilis maidege spiehkastatlaččaid. Mánnárávvehagain, guoimmis ja eará lagamuččain lea guovddáš rolla dávdamearkkaid dovdámis.

 

Buohcceviesus álggahuvvo dálkkasdikšun. Go dilli ráfu, de ságastallanveahkki lea ávkkálaš. Ruovttuiduvadettiinis eadni dárbbaša earenoamáš doarjaga earret eará psykiatras, psykiatralaš buohccedikšus, njuoratmánnábearašbarggus, ruovttubálvalusas ja psykoterapeuhtas.

 

Äimä ry addá veardásašdoarjaga máŋgga sierra vugiid mielde

Mii veardásašdoarjagiid?

  • Veardásašdoarjja dárkkuha olbmuid, geat leat ovttalágán dilis, veahki guhtet guimmiidasaset. Das lea oiddolaš váikkuhus buorráneapmái.
  • Joavkku doarjja vuođđuduvvá joavkku osolaččaid iežaset vásáhusaide. Luohttámus ja oassálastin leat váimmusáššit.
  • Veardásašdoarjja veahkeha unnidit buohccán eatni oktonasvuođa, sierralágánvuođa ja heahpada dovdduid. Earáid seamma vásihan etniid muitalusain ja jurdagiin lea olu oahpis.

 

Äimä doarjjahámit leat:

  • Veardásašdoarjjajoavkkut miehtá riikka. Iigo báikegottástat lea joavku? Hálidatgo vuođđudit joavkku? Váldde oktavuođa koordinaattori@aima.fi.
  • Veardásašdoarjjatelefovdna 040 746 7424. Geahča gohcináiggiid www.aima.fi.
  • Veardásašdoarjjachattat
  • Doarjjaeatni ovttahatolbmodeaivan Suoma sierra guovlluin.
  • Giddejuvvon ságastallanbálsttát interneahtas.
  • Dáhpáhusat, earret eará veardásašdoarjaga beaivvit, bearašvahkuloahpat ja bárragaskavuohtabeaivvit.

 

Lassidieđut: www.aima.fi

 

Deaksta lea oanádus Äidit irti synnytysmasennuksesta (Etniid veahkeheapmi váhkkasit riegádahttinnuonddahallamis) Äimä ry:a suomagiel ofelaččas Synnytysmasennus – kriisistä valoon (Riegádahttinnuonddahallan – kriissas čuvgii) (2016).

Áššedovdit: Ahokas, Antti, psykiatra; Hertzberg, Tove, psykiatra; Laru, Suvi, psykologa, psykoterapeuhtta, EMDR-terapeuhtta, oahpaheaddji, Väestöliitto ry.