Synnytyksen jälkeinen masennus

Syyt

Raskaus, synnytys ja imetyksen alkaminen tuovat nopeita hormonaalisia muutoksia naisen elimistöön. Hormonivaihtelulla katsotaan olevan yhteys raskausajan masennukseen, synnytysmasennukseen ja lapsivuodepsykoosiin sairastumisessa.

Raskauden aikana hormonituotanto tapahtuu istukasta, ja munasarjat ovat levossa. Istukan poistuttua munasarjojen toiminta palautuu hitaasti, usean kuukauden viiveellä. Synnytyksen jälkeen äidin estrogeenihormonitaso romahtaa rajustikin, jopa vaihdevuosia vastaavalle tasolle. Tämän vaikutuksesta aivojen serotoniinitaso laskee. Tästä puolestaan aiheutuu mielialan laskua. Kun samanaikaisesti yöunien määrä muuttuu ja elämänmuutoksesta johtuva stressimäärä kasvaa, lisääntyy stressihormonien määrä aivoissa. Tämä puolestaan laskee serotoniinitasoa entisestään. Kun lisäksi imetystä ylläpitävät hormonit pitävät estrogeenitasoa alhaalla, on negatiivinen kehä usein valmis. Samat hormonimuutokset tapahtuvat kaikilla äideillä eikä tarkkaan tiedetä, miksi joku sairastuu ja joku toinen taas ei.

Joskus synnytysmasennuksen taustalla voi olla jo aiempi masennus,esimerkiksi nuorempana sairastettu masennus tai raskausajan masennus. Masennukselle voi olla myös perinnöllistä alttiutta.

Synnytys on saattanut olla traumaattinen ja aiheuttaa siksi masennuksen. Synnytyskokemus on hyvin yksilöllinen, eikä kukaan toinen ei voi määritellä sitä, onko synnytys vaikea.

Vaikea synnytys, jota ei ole käsitelty, voi varjostaa koko vauva-ajan vanhemmuutta. Jos kokemus vaivaa mieltä siinä määrin, että se häiritsee arkea sekä vauvasta ja vauva-ajasta nauttimista, kannattaa hakea apua.

Oma varhainen äitisuhde ja siinä ilmenneet ongelmat voivat vaikuttaa masentumisen taustalla. Äidiksi tuleminen saattaa laukaista laajemmankinoman elämän kehityskriisin: omiin vanhempiin liittyvät ongelmat heräävät eloonahdistavina tunteina.

Elämänmuutos ja vaikeudet ihmissuhteissa.
Vauvan tullessa taloon elämä muuttuu. Omaa aikaa ei ole ja parisuhteeseen voi tulla säröjä. Omat ennakko-oletukset äitiydestä saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin todellinen vauva-arki. Monet äidit ovatkin hyvin yksinäisiä. Tuttavapiirissä ei ole välttämättä ketään, jolla olisi vauva. Sukulaiset asuvat kaukana. Yksinäisyys, eristäytyneisyys, erilaisuuden tunne ja turvaverkkojen puute kulkevat käsi kädessä. Joidenkin tutkimusten mukaan äiti voi paremmin, jos isoäiti pystyy olemaan tukena vauvan hoidossa.

Yle Aamu-tv:n juttu Äimästä ja synnytysmasennuksesta 14.1.2019:

Oireet

Väsymys: Äiti on epänormaalin väsynyt tai uupunut. Riittävä lepo ja uni eivät poista väsymystä.

Univaikeudet: Äidin voi olla vaikea nukahtaa tai hän herää valvomaan aikaisin aamuyöllä. Tai hän nukkuu levottomasti ja katkonaisesti. Äiti voi myös nukkua epätavallisen paljon.

Ahdistus ja huolestuneisuus: Äidillä on ahdistunutta pahaa oloa, joka usein on pahimmillaan aamuisin. Hänen on vaikea rentoutua. Olo on kireä ja jännittynyt.

Ärtyneisyys: Äiti reagoi voimakkaasti arjen vastoinkäymisiin. Hän saattaa esimerkiksi tiuskia puolisolle.

Elämänilon katoaminen: Äidin mieliala laskee, syyllisyyden ja huonommuuden tunteet lisääntyvät. Negatiiviset ajatukset ja tunteet lisääntyvät. On vaikea kokea iloa ja muistaa hyviä asioita.

Epävarmuus omasta äitiydestä: Oma kyky hoitaa lasta epäilyttää. Äiti saattaa miettiä, tekeekö hän asiat oikein ja uskaltaako tehdä näin. Hän voi myös pelätä tekevänsä väärin.

Ylihuolehtivuus lapsesta: Äiti on huolissaan lapsen terveydestä, syömisestä, nukkumisesta, siitä elääkö lapsi tai hengittääkö hän. Äidin on vaikea jättää lasta muiden hoitoon.

Masentuneisuus, mielialan lasku: Äiti voi olla alakuloinen, onneton ja väsynyt jatkuvasti tai tiettyyn aikaan päivästä. Hyvät sekä huonot hetket ja päivät vaihtelevat.

Paniikkioireet: Paniikkioireet ilmenevät voimakkaina ja äkillisinä fyysisinä oireina, esimerkiksi sydämen tykytyksenä, hikoiluna, ahdistuneisuutena, nopeana hengityksenä ja jännittämisenä. Ne voivat ilmetä esimerkiksi julkisen paikan pelkona.

Pakkoajatukset: Äiti saattaa esimerkiksi pelätä vahingoittavansa vauvaa.

Pelot: Äidillä on epärealistisia, tilanteeseen nähden liian voimakkaita pelkoja. Hän voi esimerkiksi pelätä lapsensa tai itsensä kuolemaa.

Ruokahalun muutokset: Äidin ruokahalu saattaa kadota lähes kokonaan tai lisääntyä selvästi.

Ongelmat seksuaalisuuden alueella: Äidin seksuaaliset halut voivat vähentyä huomattavasti tai kadota kokonaan, koska mielihyvän tunteet katoavat.

Fyysiset oireet: Toisinaan masennus voi näyttäytyä ensin erilaisina fyysisinä oireina. Sen merkkeinä voivat olla vatsavaivat, hiustenlähtö, lievä lämpöily, öinen hikoilu, oksettava olo tai huimaus. Myös päänsärky, niska- ja selkävaivat, raajasäryt, rintakivut ja ruoansulatuskanavan vaivat voivat kätkeä masennuksen.

Hoito

Aloita avun hakeminen näistä paikoista:

  • Neuvola
  • Julkisellapuolella työskentelevä tai yksityinen lääkäri tai psykiatri
  • Psykologi ,psykiatrinen sairaanhoitaja, myöhemmin mahdollisesti psykoterapeutti (Kelan tukemana)
  • Psykiatrinenpoliklinikka tai päivystys
  • Perheneuvola
  • Äimä ry:n vertaistukipuhelin, -ryhmät, -chatit ja tukiäidit
  • Ongelmatilanteessa soita hätänumeroon 112

Synnytysmasennusta hoidetaan yleisimmin keskusteluavulla (psykologi,psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykoterapeutti) tai masennuslääkkeillä. Yleisesti katsotaan, että keskusteluavun ja masennuslääkkeiden yhdistelmä on toimiva masentuneen hoidossa. Lievästi masentuneelle voi riittää hyvin pelkkä keskusteluapu, kevyt liikunta ja – aika.  

Vakavammin masentunut usein tarvitsee lääkkeen antaman sysäyksen pois masennuksen syvimmästä kuopasta.

Mistä hakea apua synnytysmasennukseen?

Osa äideistä tarvitsee tuekseen psykoterapeutin säännöllisiä tapaamisia useamman vuoden ajan. Kuka sitten voi saada Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa? Kelan kuntoutuspsykoterapian saaminen edellyttää muun muassa, että:

  • hakijan työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna
  • hakijalla on ollut psykiatrisen diagnoosin saamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta jatkunut hoitosuhde, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteellinen,psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito.

Kuntoutusterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa tai kuvataideterapiaa. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja kaikkiaan yhteensä 200 kertaa. Kela tukee myös niin sanottua lyhytpsykoterapiaa.

Synnytyksenjälkeinen masennus on sairaus, josta paranee.

Onko tämä masennusta vai jotain muuta?

Synnytysmasennukseen voi sekoittua myös muita psyykkisiä oireita, esimerkiksi ahdistuneisuutta, pakkoajatuksia, paniikinomaisia tuntemuksia tai paniikkihäiriön oireita. Joskus masennus voi kääntyä kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, jolloin masennuksen lisäksi tulee hypomania tai mania. 

Ahdistus: Synnytyksen jälkeen äiti voi myös olla vakavasti ahdistunut. Mikä sitten on huolestuttavaa ahdistuneisuutta? Vauvan kuuluukin herättää vanhemmissa ylivirittyneisyyttä ja alituista varpaillaan oloa. Vauvahan ei ihan pienenä jää henkiin, mikäli vanhemmat eivät ole valppaina. Pahimmillaan äidin ahdistuneisuus on ylivuotavaa ja sietämätöntä.

On tärkeä tiedostaa, milloin ahdistuneisuuteen on hyvä hakea apua. Tärkein mittari on oma toimintakyky arjessa. Onko ahdistuneisuus hetkittäistä vai arkea lamaavaa? Entä osaatko nauttia vauvasta? Mikäli olo on sietämätön tai vauva tuntuu pelottavalta ja vieraalta, ota nopeasti yhteyttä johonkin terveydenhuollon tahoon: neuvolaterveydenhoitajaan, lääkäriin, psykologiin, psykoterapeuttiin. (Teksti perustuu psykologi Hannele Törrösen haastatteluun.)

Kaksisuuntaisessamielialahäiriössä eli bipolaarihäiriössä vaihtelevat masennus ja hypomania- taimaniajaksot. Jaksot voivat olla sekamuotoisia. Mania on nousujakso, jossa mieliala on euforinen, mutta läheisten kanssa tulee helposti riitaa. Konfliktiherkkyys on maniassa siis yleistä. Hypomania taas on lievä mania, jota voi verrata esimerkiksi nousuhumalaan tai flow-tilaan. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennus on laskujakso, jolle tyypillistä on muun muassa tuskaisuus ja toivottomuus.

10 kysymystä synnytysmasennuksen lääkehoidosta

Vastaajana dosentti, psykiatrian erikoislääkäri LKT Antti Ahokas

1. Masennuslääkkeitä on markkinoilla varmaan kymmeniä. Mistä lääkäri tietää, mikä lääkkeistä on potilaalle sopivin? Lääkkeen valinta on aina yksilöllinen. Kun otetaan huomioon hormonaalisten tekijöiden laukaiseva vaikutus, tietyt masennuslääkkeet toimivat synnytyksen jälkeisessä masennuksessa paremmin kuin toiset. Toinen vaikuttava tekijä on riittävä annos. Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa tarvittava lääkeannos on yleensä suurempi kuin samalla ihmisellä muussa yhteydessä.

2. Miten masennuslääkkeet toimivat aivoissa?
Masennuslääkkeet normalisoivat aivojen välittäjäaineita, joista tunnetuin on serotoniini. Välittäjäaineet säätelevät mielialaa, ahdistusta, unirytmiä, psyykkistä energiaa jne. Masennusoireet johtuvat välittäjäaineiden pitoisuuksien ja niiden keskinäisten suhteiden muutoksesta. Lääkkeiden tehtävä on korjata näitä.

3. Millaisia sivuvaikutuksia masennuslääkkeillä on?
Kuuria aloitettaessa voi osalla tuntua huimauksen ja pahoinvoinnin tunnetta, jotka kuuria jatkettaessa menevät ohi. Lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä. Osalla voi ilmetä seksuaalisen mielenkiinnon vähenemistä.

4. Miten nopeasti valittu lääke alkaa tepsiä? Vaikutusmekanismin esiin tulo vie noin kaksi viikkoa, mutta osalla käyttäjistä vointi voi helpottua jo aikaisemmin. 

5. Entä jos lääke ei auta? Jos ensin valittu lääke ei auta, tulee ensin tarkistaa, onko annos ollut riittävä. Jos ei vielä auta, vaihdetaan lääke tai rakennetaan kahden lääkkeen yhdistelmä.

6.Voiko imettää, jos käyttää masennuslääkitystä? Moni äiti ei haluaisi millään lopettaa imetystä.  Nykyisiä masennuslääkkeitä käytettäessä voi imettää. 

7. Internetin keskustelupalstalla on haukuttu lääkettä, jota äiti käyttää ja ylistetty yhtä toista lääkettä. Voisiko lääkäri määrätä potilaalleen sitä kehuttua lääkettä? On totta, että synnytyksen jälkeisessä masennuksessa tietyt masennuslääkkeet toimivat ylivoimaisesti paremmin kuin toiset. Hoidoksi tulee määrätä parhaaksi katsottavaa.

8. Miten ja milloin masennuslääkitys lopetetaan? Lääkekuurin pituus säädetään yksilöllisesti. Kansainvälisen suosituksen mukaisesti minimipituus on kuusi kuukautta.  Masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta tai tottumusta, joten kuurin enimmäispituutta ei ole olemassa. Lääkitys puretaan asteittain annosta pienentäen.

9. Sairastuuko masennuslääkitystä käyttänyt helposti uudelleen, kun lääke on lopetettu? Vaikka synnytyksen jälkeinen masennus on oma ilmiönsä, osalla uusiutumisriski on olemassa.

10. Vaikuttaako masennuslääke persoonaan tai tunne-elämään? Masennuslääkkeet eivät muuta persoonallisuutta; niiden tehtävä on palauttaa psyykkiset voimat. Pienellä osalla serotoniinivaikuttajista on kuvattu tunneskaalassa niin hyvien kuin huonojen huippujen tasoittumista.

Psykoterapian ABC

Mitä pitää tietää psykoterapiasta, kun on hakeutumassa asiakkaaksi?

A Psykoterapia on mielenterveysongelmien ja elämän erilaisten kriisien ja traumaattisten kokemusten hoitamista keskustelun avulla. Sen tavoitteena on vähentää psyykkistä kärsimystä ja tukea henkistä kasvua.

B Psykoterapeutti-nimitystä saa käyttää itsestään ainoastaan henkilö, joka on saanut siihen oikeuden Valviralta. Pohjakoulutukseltaan psykoterapeutit voivat olla esimerkiksi psykologeja, psykiatreja, erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä tai teologeja.

C Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava hoitomuoto. Se helpottaa toipumista, parantaa toimintakykyä ja antaa välineitä selviytyä myös myöhemmistä ongelmista elämässä.

D Psykoterapiasuuntauksia on monia, esimerkiksi psykoanalyyttinen tai psykodynaaminen, kognitiivinen, integratiivinen, ratkaisukeskeinen, traumapsykoterapeuttinen, perhe- tai paripsykoterapeuttinen tai varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia.

E Pientä vauvaa hoitaessa äidin mieleen nousevat herkästi omat varhaisen lapsuuden hoiva-, menetys- tai traumakokemukset. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivä äiti saattaa hyötyä eritoten psykodynaamisesta yksilöpsykoterapiasta tai varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiasta. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa pääosassa ovat vauvan ja vanhemman suhteet. Hoidossa huomioidaan aina koko perhe.

F Valitse sinua miellyttävä terapeutti! Ennen psykoterapian alkua on yleensä 1-4 arviokäyntiä, joilla psykoterapeutti kartoittaa asiakkaan elämäntilanteen ja ongelmat sekä arvioi hoitomuodon sopivuuden. Terapiatyöhön ei kannata ryhtyä, jos yhteistyösuhde ei tunnu sujuvan.

G Psykoterapiaa ajatellen on tärkeää, että asiakas kykenee tarkastelemaan mielensä sisältöjä ja toimintoja, kykenee puhumaan niistä sekä on motivoitunut. Asiakkaan pitää kokea, että hän tarvitsee apua psyykkisiin ongelmiinsa.

H Psykoterapian kesto vaihtelee muutamista käyntikerroista 2–3 vuoteen. Yksilöpsykoterapiaistuntoja on yleensä säännöllisesti 1-3 kertaa viikossa, 45 minuuttia kerrallaan.

I Psykoterapiamaksuista ei ole sitovia ohjeita, vain ohjeellisia suosituksia. 

J Psykoterapiasta on hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Siinä sovitaan muun muassa käyntikertojen tiheys, kesto, kustannukset ja maksutavat, hoitokertojen peruutuskäytäntö, lomat, psykoterapiaprosessin lopettaminen sekä tietosuoja-asiat. Psykoterapeuttia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Artikkelin asiantuntijana PsL, psykoterapian erikoispsykologi, Integratiivinen (YET) ja varhaisen vuorovaikutuksen (VET) psykoterapeutti Mirja Sarkkinen.

Tarvitsetko tukea?

Tarvitsetko vertaistukea, chatti-kaveria tai haluatko puhua ongelmistasi? Katso tästä eri tukimuotomme:

Tukea tarjolla